Kaiken mediamurrosspekulaation ja -pohdinnan keskellä minua viehätti äärettömästi eilisessä koulutuksessa esille noussut ajatus:
Sosiokulttuurisesti ja historiallisesti katsottuna nyt hajoamassa oleva (tai jo hajonnut) yhtenäiskulttuuri on vain häiriötila, jonka media on itse luonut.
Ennen massamediaa maamme muodostui hyvin erilaisista yhteisöistä, joilla oli vain vähän yhteistä. Ei ollut yhtenäistä suomalaisuutta, yhteisiä kansallisia ikoneita tai kollektiivisia kokemuksia.
Yleisöjen pirstoutuessa yhä pienempiin osiin on tämä häiriötila vähitellen päättymässä. Me palaamme takaisin normaalitilaan: pienemmän piirin yhteisöllisyyteen.
Juuri tänään juttelin kollegan kanssa kansallisvaltion historian lyhyydestä ja ilmiöistä, jotka murentavat sitä. Paikallisuudestakin puhuttiin.
Itseäni ilahduttaa ajatus urheilukilpailuista, joissa ei olisi suomalaisten edustajaa vaan Hämeen, Toskanan ja Skånen :-)
Kirjoittanut: nieminensundell | 7.2.2008 klo 21.25
Kuinkahan pieniin osiin yksiköt oikein jakautuvatkaan? Häme, Toskana ja Skåne, mutta entäs sitten kun espoolaiset haluavat oman edustajansa? :-D
Kirjoittanut: Pirkka | 8.2.2008 klo 14.41
Lohdullinen ajatus, jotenkin. Mutta kova kamppailu massayleisöjen pitämiseksi tullaan vielä käymään. Sellaiset liiketoimintamallit, jotka osaavat ajoissa ts. jo nyt hyödyntää yhteisöllisyyden säikeistymisen ja ne pienemmät piirit, ovat vahvoilla, mutta kyllä bigbrothereillakin vielä pitkään rahoiksi lyödään.
Kirjoittanut: Tuija Aalto | 9.2.2008 klo 13.31
Korttelitaso? A la Sienan Palio.
Kirjoittanut: nieminensundell | 19.2.2008 klo 22.02
Minä kannatan ehdottomasti Hermannin Herkulesta, joka on itselleni paljon läheisempi kuin Vallilan Valkyyriat. Hämeentie saa sen aikaan!
Kirjoittanut: Pirkka | 22.2.2008 klo 13.30
Paikallisetko yhteisöt vain? Hmm, enpä lähtisi potkimaan palloa Pikku-Huopalahden Potkun edustusjoukkueeseen, mutta TOTAALIYHÄREIDEN TÄRÄYS saisi minusta heti laitahyökkääjän.
Siis: mitä ajattelette siitä mihin nämä pienemmät piirit ja niiden yhteisöllisyys tulee perustumaan? En jaksa uskoa kortteliyhteisöllisyyteen, uskon, että se lähtee arvoista/arjesta/haaveista/kiinnostuksen kohteista
Kirjoittanut: Eve Mantu | 25.4.2008 klo 12.35
Hyvä näkökulma!
Itse uskon vahvasti yhteisöllisyyteen - rakentuipa se sitten kortteleille, kaupunginosille, harrastuksille, työlle tai elämäntilanteelle.
Kiinnostavaa on se, kuinka yksilö voi olla useiden pienyhteisöjen jäsen ja siten viedä ideoita, ajatuksia ja toimintamalleja yhteisöstä toiseen. Tällaiset ristiinviittaukset ovat usein innovatiivisia ja ilahduttavia. Muutamia esimerkkejä tulee mieleen:
- Suomen Partiolaisissa on otettu käyttöön pesti, joka rinnastuu työelämän työsopimukseen (toki löyhempänä ja vapaamuotoisempana).
- Harrastukseen ja kiinnostukseen perustuva Wikipedia on jo tullut joillekin työpaikoille, joissa pidetään yllä yrityksen sisäistä Wikiä.
Tällaisia kehitysaskeleita kaipaan koko ajan lisää. Ne tuovat yleensä aivan uuden näkökulman tekemiseen.
Kirjoittanut: Katleena | 1.4.2009 klo 14.48