Olen viime päivinä miettinyt sitä, sallimmeko me oikeasti virheiden tekemisen toisillemme (ja yrityksille). YLEn arvoihin on minusta ihan hauskasti kirjattu lupaus "Saa mokata", mutta sen toteuttaminen on usein helpompaa periaatteessa kuin käytännössä.
Onhan sitä tullut mokattua. On tehty vääriä päätöksiä ja huonoa käyttöliittymiä, käytetty epäselviä termejä, tehty palveluita jotka eivät toimi kaikilla selaimilla ja niin edelleen. On paljon, mistä oppia.
Itse toivoisin Jeff Jarvisin mukaisesti, että lähes maanisen virheiden välttelyn sijaan meidän tulisi vieläkin rohkeammin kokeilla uusia vaihtoehtoja, ja jos mennään metsään, sitten korjataan.
Tietenkin ihan toinen asia on se, jos laitamme aina ulos sutta ja sekundaa, tai jos ihan selvät perusasiat eivät toimi.
Toimimattomuutta ei saa selittää innovoinnilla, kokeiluilla tai resurssien puutteella. Mutta vieläkin tärkeämpää on se, että tehdyt virheet korjataan. Tähän päästään tietenkin vain jatkuvalla keskustelulla omien käyttäjiemme kanssa.
Minusta on mielenkiintoista, että vaikka toisaalta odotamme palveluntarjoajilta inhimillisyyttä ja usein myös suoraa kontaktia, vaadimme samalla täydellisyyttä. Käyttäjän kantilta katsoen tämä on tietenkin oikeutettua: Hän saa vaatia, että tuotteet ja palvelut toimivat moitteettomasti.
Mutta täydellisyys on harvoin inhimillistä.
Ehkä ongelma onkin siinä, että yritykset pyrkivät aina itse käyttäytymään täydellisesti, kuin mainosten unelmamaailmassa, mutta toivoen inhimillistä suhtautumista vasta sitten kun virheitä tehdään?
Me keskusteltiin tästä juuri eilen työpaikalla, että itse asiassa "agile-prosessi" pyrkii tekemään paljon pieniä mokia yhden ison sijaan. Aktiivinen keskustelu asiakkaan kanssa pitää homman raiteilla huomattavasti paremmin.
Ongelmanahan yleensä on, että edetään itsenäisesti esim. projektin osalta mahdollisimman pitkälle ja sit mokataan isosti, kun projektin tulokset näytetään ensimmäistä kertaa asiakkaalle.
Yksi lähestymistapa tämäkin.
Kirjoittanut: Antti Vilpponen | 9.1.2008 klo 17.37
Antti: Agile-prosessi on itse asiassa melko lailla sitä mitä tarkoitin, ja myös toimintamalli, johon minun pitäisi tutustua tarkemmin! Kiitos vinkistä! :-)
Kirjoittanut: Pirkka | 10.1.2008 klo 13.59