« Radio laskee, nettistriimaus nousee | Pääsivu | Ensivaikutelmia »

13.3.2007

Kommentit

Ilkka

Joo, olihan se hauskaa väsäillä niitä ensimmäisiä "kotisivuja" silloin 90-luvun puolivälin tienoilla. Että oli hienoa, kun jossain vaiheessa sai ihan sivun taustavärinkin muuttaa siitä perusharmaasta vaikkapa valkoiseksi!

Mutta asiaan: muistatteko vielä linkkilistat ihmisten ja organisaatioiden kotisivuilla? Parhaimmillaan kymmenittäin eri kriteerein järjestettyjä linkkejä tekijän löytämiin ja hyviksi havaitsemiin www-sivuihin. Näitä oli melkein kaikilla vielä 90-luvulla, ennen hakukoneiden, eritoten Googlen valtakautta. Oma linkkilista toimi myös kirjanmerkkeinä, kun selaimet eivät niitä vielä juurikaan tukeneet.

Samaa "sosiaalisen median" ideaa siis oli jo silloin liikkeellä. Voisi kai ajatella, että hakukoneiden tehokuus jossain mielessä eristi (ja eristää) netin sisällöntuottajia toisistaan, kun tuollainen pomppiva surffailu ei ole enää tarpeen. Relevantin tiedon lähde on (haku)kone, ei kotisivulleen linkkejä kokoava ihminen.

Nettiä ilman tehokasta ja kattavaa hakukonetta on nykyään todella vaikea kuvitella. Nyt kun muistelen, niin kirjoitinkin tuota aihepiiriä sivuten blogiini marraskuussa 2005 otsikolla Älä hae mitään -päivä.

Pirkka

Ilkka: Linkkilistat, niitä oli tosiaan lähes jokaisella sivulla. Omallakin - vielä kun vain muistaisi, että mitä linkkejä omalla listallani oli...

Ehkä ihmiset vinkkasivat silloin hyviä sisältöjä toisilleen tosiaan siksi, etteivät selaimet tukeneet kirjanmerkkejä, eikä hakukoneita ollut.

Nykyisin ihmiset lienee vinkkaavat siksi, että sisältöjä on niin paljon.

Vaikka hakukoneista löytääkin relevanttia tietoa, niin yksi iso puute niissä minun mielestäni on: Löydän juuri sen minkä haluan, mutta en sitä, mitä en itse tajua etsiä.

Onneksi muut tajuavat ja vinkkaavat löydöksistään netissä.

Marinadi

Tunne uusien tuttavuuksien löytämisestä on molemminpuolinen! Olisin monta tiedonpalastakin tyhmempi, ellet sinä ja blogisi olisi niitä tarjoilleet.

Jari

Tänäänkin meinasin ennen nukkumaanmenoa tehdä töitä, katsella tv:tä tai pelailla pelejä. Sen sijaan harhauduin täysin harrastamaan juuri kirjoituksen mukaista vapaata surffailua pääosin vain ja ainoastaan blogeissa.

Aikaa tähän on mennyt n. 3 tuntia ja minulla on edelleen n. 20 avattua lukematonta sivua odottamassa selaimessa - ja kohta pitäisi jo herätä.

Tulee todellakin vanhat ajat mieleen. Aika-ajoin mieli lämpenee netille aina uudestaan, kun sitä ei tarvihe käyttää täysin pelkkänä työvälineenä.

Muotovalio

Käyttöliittymäblogi johdatti minut tänne...

Kari A. Hintikka

>Ajatus vapaahkosta surfailusta ei herättänyt
>vastakaikua, sillä "siihenhän menee aikaa"

Erikoista, mutta sitä on liikenteessä. Todellisuudessa monella menee aikaa juuri siksi, etteivät he panosta siihen ettei menisi aikaa. ;-)

Mitä tulee netissä 'samoiluun', kuten se aikoinaan yritettiin kotoistaa, niin kotimainen Blogistan ja globaalimmin blogosfääri tarjoavat ammoisia linkkilistoja semanttisemman verkoston. Linkkilistatkin ovat käsinpoimittuja, mutta blogimerkinnöissä näkyy myös konteksti, miksi linkki on nostettu esiin.

Googlauksesta huolimatta linkkilistat eivät ole kadonneet mihinkään. Osittain ne ovat korvautuneet linkeillä toisiin blogeihin, joilla bloggaaja kertoo (satunnaiselle) lukijalle viitekehyksensä, millaiseen kontekstiin hän oman bloginsa mieltää.

Hanna-Mari

Hauskaa keskusteluu hyvästä blogista. Sehän löytyy tietty allekirjottaneelta :D

Tämän kirjoituksen kommentit ovat suljetut.

Lukuvinkkini

Facebookissa

  • Henkilön Pirkka Aunola Facebook-profiili

Jaikussa

Soi juuri nyt

Blog powered by Typepad