Digikko

Vapauta itsesi löytämään hyviä blogeja

Bloggaajat varmasti tietävät jo sen, minkä Vizu Answers (pdf) markkinoijia varten selvitti: Ihmiset löytävät seuraamansa blogit yleensä toisista blogeissa olevien linkkien kautta.

Blogista toiseen surfailu palauttaa itselleni mieleen ensikosketukset netin kanssa. Vietin 1990-luvun puolivälin jälkeen Jyväskylän yliopiston viestintätieteen laitoksen tietokoneluokassa monta iltaa.

En tiennyt silloin, että netissä surfailulla tulisi olla jokin päämäärä. Klikkailin vain sivulta toiselle, päätyen kerta toisensa jälkeen mitä kummempiin paikkoihin. Muistan, että se tuntui upealta!

Jossain vaiheessa kadotin vapaan surfailun taidon. Netistä tuli minulle työkalu, jota "tuli käyttää päämäärätietoisesti". Kukaan ei varmasti minua tällaiseen ajatteluun pakottanut, mutta monta vuotta pääsi kulumaan tämän harhan vallassa.

Viime vuosina blogit ovat opettaneet minulle jälleen vapaan surfailun iloja. Blogista toiseen klikatessa päätyy lukemaan monta sellaista tarinaa, joka jäisi ainakin minulta liian tehtäväkeskeisen surfailun vuoksi lukematta.

"Kuinka löydät ne hyvät blogit, joita kannattaa seurata?" kysyttiin minulta eilen. Yritin selittää blogista toiseen hyppelehtimisen logiikkaa kysymyksen esittäneelle viestintätyöläiselle.

Ajatus vapaahkosta surfailusta ei herättänyt vastakaikua, sillä "siihenhän menee aikaa". Niin menee, mutta voihan sitä vaikka jättää parina iltana televisio-ohjelmat väliin, ja sen sijaan avartaa maailmankuvaa sukeltamalla blogosfääriin. Blogilistan Satunnainen blogi -linkki toimii aina hyvänä aloituspisteenä, sieltä minäkin matkani joskus aikoinaan aloitin.

Voisiko jopa olla niin, etteivät blogit ole lyöneet suuresti läpi siksi, että ihmiset eivät enää osaa surfata vapaasti? Muistatko itse, mikä oli se ensimmäinen blogi, josta lähdit surfaamaan eteenpäin, tai mistä päädyit Digikkoon ensimmäistä kertaa?

Minä saan kiittää monesta uudesta tuttavuudesta ainakin Media=Blogia ja Mietoa Marinadia. Kiitos heille!

Lisäys
Tämän jutun julkaisemisen jälkeen klikkasin Satunnaiseen blogiin, ja kuinkas sattuikaan! Lyhyt johdatus eskapismiin v3.0 -blogin viimeisin merkintä alkoi sanoilla: "Jumankeuta,YLE yllätti positiivisesti." Kerrankin työnantajaani myös kehutaan blogeissa!

Radio laskee, nettistriimaus nousee

Jenkkinuoret, nuo multi-tasking -mestarit sisällyttävät Bridge Ratings'in tutkimuksen mukaan yhtäaikaiseen mediavalikkoonsa yhä vähemmän radiota. Vuodesta 2004 vuoteen 2006 radion osuus tippui lähes 4,5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan myös television osuus koko mediakulutuksesta tippui 3,7 prosenttiyksikköä.

Voittajapuolelle 15-24-vuotiaiden mediapaletissa päätyivät internet (+3,8 %-yks.) ja mp3-soittimet (+3,3 %-yks.).

Tiedä sitten onko audiovisuaalisen viestinnän vastaanottokyky vakio, sillä tutkimuksen mukaan 24 % nuorista sanoi vähentäneensä television katselua, kun taas 22 % sanoi lisänneensä nettivideoiden katselua merkittävästi.

Kun Bridge Ratings'in tiedotetta lukee eteenpäin, tulee jälleen kerran mieleen se, kuinka välinelähtöinen tutkimus voi olla harhaanjohtava.

Samainen radiota alaspäin painava tutkimus nimittäin kyseli myös nuorten musiikin kuuntelemisesta.

Siinä missä vuonna 2004 vain 9,7 % ikäluokasta kuunteli nettistriimejä, luku oli vuoteen 2006 mennessä kasvanut jo 34,5 prosenttiin. Luulisi siitä pienen osan hyödyttävän myös perinteisiä radiokanavia.

Jos minä saisin toivoa, niin yksikään monimediallinen tutkimus ei saisi jättää nettiä vain kokonaislukujen varaan.

Netin roolia ja merkittävyyttä ei onneksi tarvitse enää todistella kovin painokkaasti, joten minuuttimääriä olennaisempaa olisi syventää tietoa siitä mitä ihmiset netissä oikeasti puuhaavat.

Tuleva kansanedustaja etsii jo avustajaa

Joku on väittänyt, että nämä eduskuntavaalit olisivat ensimmäiset vaalit, joissa puolueet todella panostavat nettiin. Ei uskoisi millään, vaikka uudenlaisia netin hyödyntäjiäkin toki löytyy.

Puolueet ovat lienee ennemminkin rekrytoineet oman väen aktiivisesti osallistumaan nettikeskusteluihin. Tosin en tiedä uppoavatko nimimerkit mallia "tavallinen äänestäjä" oikeasti ihmisiin. Eivätköhän edustajaehdokkaat hyötyisi enemmän, jos heidän kannattajansa kertoisivat keskusteluissa rohkeasti kenen puolesta he liputtavat.

Mutta kokeilun puutteesta ei kaikkia voi syyttää. Vai mitä sanotte tästä kaverin vinkkaamasta "työpaikkailmoituksesta", joka on julkaistu Aarresaaressa:

Kansanedustajan avustaja
Kimmo Hollmén / Eduskunta
Ilmoitus lisätty 03. maaliskuuta 2007, klo 15:26

Työn kuvaus:
Kansanedustajan avustaja Varsinais-Suomalaiselle Kimmo Hollménille

Tarjotaan mielenkiintoinen haaste fiksulle, organisointikykyiselle ja motivoituneelle työntekijälle. Kansanedustajan avustajana saat näköalapaikan Suomen päätöksentekoon, luot verkostosi politiikan ja talouselämän huipulla sekä pääset näkemään kansanedustajan hektisen työn sisällön sisäpiiristä. Ensimmäisen kauden kansanedustajan avustajana pääset avainpaikalle kehittämään nuoren edustajan avustajana työstäsi niin monipuolisen, haasteellisen ja kehittävän kuin vain haluat. Hakijalta edellytetään perehtyneisyyttä Varsinais-Suomen ajankohtaisiin asioihin.

Työsuhde:       Määräaikainen, vaalikauden pituinen, työsuhde. Työsuhde alkaa 23.3.2007 tai sopimuksen mukaan.

Palkka:         A15 ikälisillä ja muut eduskunnan määrittelemät työsuhde-edut.

Sääli tosin, että itse ilmoituksesta on tippunut pois ehdokas Hollmenin omilla nettisivuilla lukeva loppukaneetti:

Työpaikka täytetään Kimmo Hollménin tultua valituksi eduskuntaan. Mikäli valinta ei toteudu, työpaikkaa ei luonnollisesti täytetä.

Yrityksen puutteesta ei voi Kimmoa syyttää, mutta mainonnan eettisiin sääntöihin hänen kannattaisi ehkä tutustua.

Ja minä en muuten liputa Kokoomuksen puolesta, jos se nyt ketään edes askarruttaisi.