Uutistoimituksissa työskentelevät ystäväni ovat kertoneet monesti tiukasta uutiskilpailusta - siitä, kuka saa juttunsa ensimmäisenä ulos. Minä en ole oikein koskaan ymmärtänyt muutaman minuutin voiton arvoa, vaikka onhan ensimmäisenä hyvä olla.
Tämän sekunnin tarkan uutiskisan uusilla pelureilla, kansalaisjournalisteilla, on yksi eittämätön etu puolellaan. Heidän ei tarvitse tarkistaa lähteitään, vaan pelkkä heitto keskustelupalstalle riittää aloitukseksi. Varsinaiseksi jutuksi siitä ei aina ole, mutta pikasähkekisassa ykkössija voi herua tällä tavoin.
Kuinkahan ahkerasti toimituksissa seurataan keskusteluita skuuppien toivossa? Tällä kertaa olisi ainakin kannattanut:
- Rahankuljetusauto ryöstetty??? (Suomi24.fi:n Turku-keskustelupalsta, kello 19.30)
- Turussa ryöstettiin rahankuljetusauto (MTV3:n uutiset, kello 19.53)
- Rahankuljetusauto ryöstettiin Turussa (Turun Sanomat, kello 20.02)
- Turussa ryöstetty rahankuljetusauto (YLEn uutiset, kello 20.13)
- Suomen pankin rahankuljetusauto ryöstetty Turussa (HS, kello 20.35)
- Turussa ryöstettiin rahankuljetusauto (STT, kello 20.41)
Olisin linkittänyt myös STT:n uutisiin, mutta he kertovat sivuillaan "Linkitys STT:n internet-sivuilla tai internet-palvelussa oleviin uutisiin on kielletty." Tässä täytyy olla jokin pettämätön logiikka: julkaisevat uutisia, mutta eivät oikeasti halua kenenkään lukevan niitä.
Toisaalta, tulemalla yli tunnin perässä varmistaa hyvin sen, ettei linkkejä koskaan tule.
Saahan STT ihan vapaasti laittaa että niitten sivuille linkitys on kiellettyä, mutta ei ne sille mitään mahda.
Kirjoittanut: Petja Jäppinen | 19.2.2007 klo 22.19
Ei mahda ei.
Mutta vielä kun selviäisi, että mikä ihme niiden päässä on liikkunut, kun joku on tuon lauseen päättänyt julkaista.
Yrittävät tietenkin suojella asiakkaittaan, jotka julkaisevat nettipalveluissaan STT:ltä ostamiaan uutisia, mutta silti.
Kannattaisiko olla julkaisematta netissä mitään, jos se kerran noin vaikeaa on?
Kirjoittanut: Pirkka | 19.2.2007 klo 22.37
Blogeista ja foorumeista saa tosiaan usein hyviä uutisvinkkejä. Eivät kaikki lähetä havaintojaan toimituksiin, tai jos lähettävät, vinkki menee todennäköisemmin mahdollisimman ison median toimitukseen.
Vaan nykyisin toimituksissa on sen verran kiire, että foorumeja saa melkein seurata vapaa-ajallaankin. Eikä foorumeista saa valmiita uutisia, vaan raaka-ainesosia.
Tämä Turun ryöstö ei ole välttämättä paras esimerkki kansalaisjournalismin voimasta, koska tällaiset isot rikostapaukset tulevat nopeasti julki virallisen tiedotuskanavankin kautta.
Suuremmat mahdollisuudet skuuppiin on silloin, kun on kyse esimerkiksi kansalaisen ja yrityksen, kansalaisten tai viranomaisen tms. välisestä asiasta.
Kirjoittanut: Tero Lehto | 19.2.2007 klo 22.43
Tietääkseni linkitystä ei voi kieltää. Voipi olla melko vaikeaa yrittää saada syytettä asiasta pöljemmässäkään käräjäoikeudessa läpi. Ja jos sen oikeasti haluaa estää, niin keskivertonörtiltä menee kaksi minuuttia kirjoittaa sopiva mod_rewrite -sääntö Apacheen.
Kirjoittanut: Janne Jalkanen | 19.2.2007 klo 23.45
Linkityksen kieltämisestä, ja sen oikeudellisuudesta on enemmänkin asiaa täällä: http://tkvk.org/kayttoehdot.html
Mukaan mahtuu myös tapaus STT. Sieltä löytyy myös Linkitä kieltäjä! -kampanja. Täytyy varmaan linkittää.
Kirjoittanut: Henri Block | 20.2.2007 klo 0.20
On kyllä mukavaa huomata, kuinka blogeissa jo eilen pyörineet jutut julkaistaan syvennettyinä (ja suomeksi kirjoitettuna) tämänpäiväisissä mediakanavissa.
Ihmettelen, jos suurin osa toimittajista ei käytä blogeja lähteenään.
Tietysti olisi mukavaa jos alkuperä ilmoitettaisiin, erityisesti suorissa lainauksissa. Vai hävettääkö myöntää lähteenä olleen blogin?
Kirjoittanut: Janne Saarikko | 20.2.2007 klo 14.18
Toimittajien Googletus saa joskus hupaisat mittasuhteet.
Luin marraskuussa 2005 Hesarin toimittajan Matti Kepon jutun sähköisen kaupankäynnin arvosta 2004. Keppo oli käyttänyt lähteenä Tilastokeskuksen Tietoaika-lehden artikkelia elokuulta 2004, jossa kerrotaan kuluttajatutkimuksesta joka puolestaan oli tehty tammi-huhtikuussa 2004. Tutkimuksessa esitettiin arvio jonka mukaan suomalaisen sähköisen kaupan arvo olisi vuonna 2004 2.1 miljardia euroa:
"Verkon kautta tehtävät hankinnat lisääntyivät vuoden 2003 jälkipuolella nopeasti, ja alkuvuonna vauhti näyttää vain lisääntyneen. Keväällä 2004 yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostojen ja -tilausten kokonaisarvo oli arviolta vajaat 530 miljoonaa euroa. Kauppaa on käyty euromääräisesti kaksin verroin syksyyn 2003 verrattuna. Vuositasolla tämä merkitsisi noin 2,1 miljardin euron arvosta tilauksia ja ostoksia, mikäli verkkokaupankäynti olisi koko vuoden kevään 2004 tasolla."
Joten lopulta, marraskuussa 2005, toimittaja kertoo maamme suurimmassa päivälehdessä: "Kaikkiaan kauppoja tehtiin viime vuonna
arviolta 2.1 miljardin euron arvosta" ja perustaa tietonsa yli puolitoista vuotta vanhaan _arvioon_
Googlettamalla vaikkapa
http://www.google.fi/search?q=verkkokaupan+arvo+2004
huomaamme yllättäen, että ko. Tilastokeskuksen artikkeli on hakutuloksissa ensimmäisenä..
Kirjoittanut: Leevi Kokko | 6.3.2007 klo 22.55