Digikko

Sanomalehdet alkavat linkittää kilpailijoidensa sivuille

New York Times kertoi tänään, että Washington Post, The New York Sun ja The Daily Oklaholman alkavat linkittää omien artikkeleidensa yhteydestä myös muihin netin sisältöihin.

Tässähän ei ole sinänsä mitään uutta, linkittäähän esimerkiksi Newsweek jo nyt artikkeleistaan kirjoittaviin blogeihin. Mutta tällä kertaa jenkkisanomalehdet ilmoittavat linkittävänsä blogien lisäksi myös kilpailijoidensa sivuille.

Washington Postin interaktiivisen puolen pomo Caroline H. Littlen mukaan tällaisen toiminnan takana on - jälleen kerran - toimiminen siten, että se tukee parhaiten verkonkäyttäjien toimintaa:

"Five years ago, everybody said you have to keep readers on your site, with no links out to other sites. - - - But ultimately, people will go where they want to go."

NYT näkee perinteiset linkitysten rajat rikkovien lehtien toiminnan myös vastaiskuna hakukoneille, eikä The Daily Oklaholman'in nettipomo Kelly Dyer Fry tätä kiistä:

"This lets us be a search engine. - - - We look at it like we just hired 30,000 journalists, because now we can give you our story and what the rest of the world is saying about it."

Fiksu veto! Uskon sen voittavan, joka paketoi netin tietoa käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoksi ja monipuoliseksi paketiksi. Kuinkahan kauan menee siihen, että Hesari linkittää Aamulehden sivuille tai YLE Maikkarin nettiuutisiin?

Odotettavissa tällä viikolla: Pienemmät luvut

TNS Gallup ja Taloustutkimus julkaisevat myöhemmin tällä viikolla ensimmäistä kertaa uudet, korjatut verkkopalveluiden kävijämääräluvut. Uusi mittaustapa eliminoi evästeiden poistamisen synnyttämän vääristymän luvuissa - taustaa tähän löytyy esimerkiksi Vierityspalkista.

Ajoitus uusien lukujen julkaisemisessa on verkkomedioiden kannalta mainio. Heinäkuun loppua kohden kävijämäärät lähtevät normaalisti nousuun, joten uudet luvut eivät välttämättä tuo mitään kuoppaa tilastoihin. Kasvukäyrä ehkä vain pysähtyy viikoksi.

Huhut ovat kertoneet joidenkin verkkopalveluiden kävijämäärien tippuvan jopa 50 %, mutta itse en aivan näin radikaaleihin lukuihin usko. Oma arvaukseni on se, että luvut laskevat lienee 5-20 %. Laskua tullee enemmän pienillä nuorison ja teknisten alojen saiteilla ja vähemmän suurissa portaaleissa.

Kuka on suurin häviäjä? Ja kuinka paljon uudistus heitä rokottaa? Valistuneita arvauksia otetaan vastaan ja pääpalkintona on tiedossa suuren gurun asema.

YouTuben kautta takaisin televisioon

Amerikkalainen tv-komedia Nobody's Watching hyllytettiin NBC:ltä pilottien jälkeen, kuka ties sen vuoksi että "It's almost too clever and esoteric for network television", kuten TV.com'in kriitikko aikoinaan kirjoitti.

NBC pyörsi kuitenkin päätöksensä kuukausi sen jälkeen kun sarjan jaksot julkaistiin YouTube'issa. Bill Lawrence, yksi miehistä sarjan takaa, sai YouTuben avulla sarjalleen mediahuomiota, joka sai tv-pomojen mielen muuttumaan.

Lawrence toteaakin Variety.com'in haastattelussa osuvasti: "If network TV doesn't embrace the Internet as both a place to launch and test shows but also as a place where shows can live, they're going to fall further and further behind."

Mutta onko sarja uuden tulemisen väärtti?

Katso pätkät YouTube'ista (numero 1, numero 2, numero 3) ja päätä itse mitä mieltä olet tästä tosi-tv:n ja sitcomin risteytyksestä. Minua ainakin hymyilytti.

Via: MicroPersuasion

Miksi teemme yksityisestä julkista?

Pitkä blogihiljaisuus on johtunut omaehtoisesta tietokone- ja internetriippuvuuden hoidosta, eli kesälomasta. Hyvän sään innoittamana olen tähän saakka keskittynyt lähinnä kaupungilla hengailuun ja kamerakännykällä loman ja muiden tapahtumien dokumentointiin.

Mutta viime päivät ovat kuitenkin tuoneet minut takaisin koneen ja blogien ääreen. Saan toivottavasti kesäprojektini, tuon vuosikausia roikkuneen gradun, teoriaosuuden pulkkaan elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen blogiaiheinen graduni on nytkähtänyt jo mallikkaasti eteenpäin. Ensimmäiset kirjoituspäivät ovat ainakin sujuneet mainiosti.

Graduni aihe sai alkunsa siitä samasta aiheesta, jota Tuijakin blogissaan pohti: Me tiedämme amerikkalaisista blogaajista jo melkoisen paljon, mutta suomalaiset perustutkimukset aiheesta ovat aika vähissä. Pyrin gradussani siis rakentamaan suomalaisen blogaajan perusmuotokuvan - jos jokin kotimainen tutkimus tästä aiheesta on päässyt livahtamaan ohitseni, otan mielelläni vastaan vinkkejä.

Vaikken suoranaisesti pyrikään pureutumaan syvälle blogaamisen motiiveihin, olen tänään lueskellut ja kaivanut tietoa blogaajien motiiveista.

"Miksi blogaan?" on monien blogaajien usein pohtima kysymys, jonka voi todentaa vaikkapa Googlessa tehdyllä haulla. Monet vastaukset pohtivat ennen kaikkea yksityisen ja julkisen minän välistä kanssakäymistä, joten kysymyksen voisi kääntää myös muotoon "Miksi teen yksityisistä asioistani julkisia?"

Viime viikolla julkaistun PEW Internetin tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset blogaajat ilmoittivat tärkeimmäksi motivaation lähteekseen itseilmaisun. Blogi on useimmille ylläpitäjilleen harrastus siinä missä vaikkapa maalaus tai kansantanssi. Tämän lisäksi useimmat blogaajista pitävät tärkeänä myös henkilökohtaisten kokemustensa dokumentointia ja jakamista (tätä voisi kai pitää päiväkirjafunktiona).

Mutta kysymykseen yksityisten asioiden tekemisestä julkiseksi vastaavat ehkä ennemminkin seuraavat motiivit: 64 % blogaajista ilmoittaa haluavansa jakaa käytännön tietoja tai neuvoja, 61 % pyrkii aktivoimaan ihmisiä osallistumaan, 61 % haluaa viihdyttää toisia ihmisiä ("se jolla on parhaat jutut, on myös paras tyyppi?"), 51 % haluaa vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, 50 % haluaa verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja 49 % haluaa säilöä tärkeää tietoa muidenkin löydettäväksi.

Hyvin suuri osa jenkkiblogaajista haluaa siis aktiivisesti vaikuttaa, ei vain dokumentoida omaa elämäänsä (joka toki on suurin motivaattori). Näihin lukuihin nähden esimerkiksi Digitodayn kirjoittama juttu aiheesta on minusta melkoisen yksisilmäinen.

Ihmisten halu vaikuttaa ja auttaa toisia on merkittävä - siksipä täytyykin syventyä seuraavaksi internetissä tapahtuvan kollektiivisen toiminnan teoriaan.