Digikko

Haluatko sinä käydä dialogia yritysten kanssa?

Esittelin tänään ajatuksiani aktiivisista kuluttajista erään suuren yrityksen markkinointihenkilöstölle ja yleisöstä esitetty hyvä kysymys hahmotti minua ajattelemaan asiaa vähän toisesta näkökulmasta. En koskaan suunnittele sanomisiani liian tarkkaan, jotta olisin vastaanottavaisempi yleisön esittämille kysymyksille. Kun ei ole kaavaa, on siitä helpompi poiketa.

"Seuraavatko yritykset järjestelmällisesti keskustelupalstoja ja blogeja?", minulta kysyttiin.

Tällä hetkellä ainakin oman näppituntuman perusteella vain harva yritys seuraa järjestelmällisesti sitä, mitä heistä kirjoitetaan blogeissa ja keskustelupalstoilla. Jos asiakaspalaute ei ole tullut suoraan yritykselle, sillä ei ole merkitystä, tunnutaan vielä ajateltavan.

Mutta toisaalta, tästä alkaa päivän pieni oivallus, blogeihin ja muille palstoille kirjoittavat eivät myöskään tunnu vielä odottavan, että yritykset reagoisivat kirjoituksiin jollain tavalla. Yrityksistä kertovat kirjoitukset on ikään kuin vain suunnattu toisille lukijoille, ei suoraan yrityksille.

Mutta entäpä jos vaikka haukkuihin huonosta palvelusta vastattaisiinkin? Jos firma X:n palvelupäällikkö tulisi blogiisi ja pahoittelisi henkilökohtaisesti tapahtunutta, ja samalla kyselisi sinulta vaikkapa parannusehdotuksia? Astuisiko yritys silloin kutsumattomana vieraana sinun henkilökohtaiselle reviirillesi?

Haluaisitko sinä ihan oikeasti käydä dialogia yritysten kanssa vai pitäisikö firmojen pysyä poissa sinun blogistasi?

3 % ja 36,1 miljoonaa euroa

Kun vielä lokakuussa kerroin kateellisena, kuinka briteissä netti ohitti jo ulkomainonnan, niin TNS Gallupin tänään julkaistut mediamainontatiedot viime vuodelta pääsivät yllättämään minut.

"Ei se (verkkomainonnan määrä) ehkä meillä ole vielä ulkomainontaa ohittanut, mutta ainakin se hengittää paljon nykyistä tiiviimmin sen niskaan." kirjoitin lokakuussa.

Olin väärässä. Omat arvioni nettimainonnan määrästä ylittyivät ja kasvuprosentiksi tuli 42,1 %. Viime vuonna mainostajat ostivat nettimainontaa 36,1 miljoonalla eurolla.

3 prosentin osuudella netti kolkutteli meilläkin jo ulkomainonnan selkää. Ulkomainonnan osuus mainoskakusta oli 3,1 %. Ja jos vaikka pelkästään Googlen mainosostot lisättäisiin summaan, niin...

Tähänkin tulokseen pääseminen vaati muuten ponnistuksia. IAB nimittäin muistutteli verkkomedioita muutamankin kerran ilmoittamaan omat lukunsa, sillä aiemmin osa medioista oli syystä tai toisesta jättänyt nettimedioidensa tiedot raportoimatta.

Lue tiedote TNS Gallupin sivuilta (pdf)

Blogit muutostyökaluna

Ulkoiset yritysblogit toimivat hyvin myös muutostyökaluna, kertoo tanskalainen The E-mediator -blogi.

Yrityksen sisäiset muutosprosessit vaikeutuvat usein, koska yrityksen johdon on vaikea motivoida alaisiaan muutostarpeista. "Taas vain yksi organisaatiouudistus" on ehkä muutamassakin yrityksissä joskus huokailtu uusia organisaatiokaavioita sun muita katsellessa.

Blogien voima muutosviestinnässä tulee ennen kaikkea siitä, että sen kautta yritys voi saada keskusteluun mukaan myös yritykselle tärkeät sidosryhmät. Tarve muutokseen ja sen perusteleminen ei olekaan tällöin enää vain yrityksen sisäistä viestintää tai perinteistä yritysjargonia, mikä saa henkilöstönkin suhtautumaan siihen vakavammin ja hyväksyvämmin.

Google boikottiin?

M&M kirjoitti tänään, kuinka naapurimaassamme vaaditaan Googlea boikottiin muutettujen myyntitapojen vuoksi.

Uusi volyymin pohjautuva myyntitapa on aidosti ongelmallinen meillekin. Volyymin kasvaessa Google hyvittää isoille ostajille provisiopalkkion sen mukaan kuinka paljon olemme mainontaa hakukoneeseen ostanut. Hyvitys tapahtuu joskus myöhemmin, sen jälkeen kun klikkihinnat on täytynyt asiakkaalta jo laskuttaa.

Google palkitsisi tällä uudella tavalla meitä siitä, että meidän asiakkaamme ovat ostaneet heiltä mainontaa, ja tämä logiikka mättää pahasti. Eihän meidän kuulu sitä hyötyä saada, vaan asiakkaan! Hehän siitä mediatilasta ovat ensisijassa maksaneetkin!

Meidänkin vastustettuamme uutta mallia Google ilmoitti tyynesti, että tämä toimintatapa on globaali ja sen mukaan toimitaan. Piste.

Me emme ainakaan siinä vaiheessa lähteneet miettimään mitään boikottia (vai haluaisitko lähteä mukaan?). Lähinnä vain lähdimme varmistamaan, että jos provisiomallia vastaan ei ole tappeleminen on Googlelta saatavan provision siirryttävä oikeaan paikkaan, eli asiakkaamme tilille.

Tiedossa on siis ehkä iso hyvityslaskurumba. Laskutamme aluksi asiakkailtamme meiltä veloitetun mediahinnan, jonka jälkeen myöhemmin jyvitämme Googlen maksaman provision hakusanamainonta-asiakkaidemme kesken oikeassa suhteessa. Ja laskutus kiittää.

Kolmen blogin loukossa

Tästä eteenpäin blogaan myös Asmunderin aloitteesta käynnistyneessä Vierityspalkki-ryhmäblogissa. Idean isän sanoin:

"Tuossa muutama päivä sitten sain ajatuksen uudesta blogista, joka keskittyisi kertomaan kotimaisia uutisia ja kuulumisia siitä mediasta, jota vielä jonkin aikaa sitten uudeksi kutsuttiin."

Odotan innolla, mihin suuntaan Vierityspalkki tulee muotoutumaan. Blogikonkareiden aiemmat kädenjäljet antavat odottaa hyvää!

Kolmantena kotipesänänihän on työkavereidemme kanssa vähän aikaa sitten perustettu Luovat, jossa esittelemme itseämme innostaneita luovia mediatoteutuksia meiltä ja maailmalta.

Kolmen blogin koukussa hahmottelen itse vielä minne minkäkin asian kirjoitan.

Kaksisuuntaista liikennettä

iLounge kertoo, kuinka NBC ja ABC ovat saaneet lisättyä niiden televisio-ohjelmien katsojalukuja, joita he tarjoavat ostettavaksi myös iTunesissa. Aihetta käsittelee myös MicroPersuasion.

Kun asiaa miettii tarkemmin, niin onhan se loogista. Televisio-ohjelmien on demand -jakelussa näyttäisi siis toimivan täysin sama logiikka kuin netin ottamisessa mukaan kampanjoiden mediamixiin. Verkko tavoittaa sellaisia ryhmiä, joita on muilla medioilla vaikea saavuttaa, ja mikä tärkeintä: verkko ohjaa ihmisiä myös muihin medioihin.

Näkyvyys musiikkikaupassa on muuttunut amerikkalaisille televisioyhtiöille tehokkaaksi markkinoinniksi, sillä televisioyhtiöt ovat varmasti tavoittaneet iTunesin kautta uutta yleisöä, joka ei ole aiemmin ehkä ollut kiinnostunut tai innostunut heidän ohjelmistaan. Ja toisaalta, jos haluaa ostaa tv-sarjojen jaksoja, niin tuskin sitä heti ensimmäisenä ostaa jaksoa sarjasta, jota ei ole koskaan nähnyt. Parempi istua television ääreen edes yhden jakson ajaksi, jottei joudu ostamaan sikaa säkissä.

Tästä päästään jälleen yhteen suosikkiaiheeseeni: Televisioyhtiöiden mukaanlähtö nettijakeluun on hyvä esimerkki siitä, kuinka mediakonvergenssi parhaimmillaan toimii. Tavoittena ei ole rahan säästäminen, vaan uusien mahdollisuuksien ja kohdeyleisöjen löytäminen.

Tutut nettisaitit kännykkään

Mobiilipalvelut hakevat vielä suuntaansa. Itse olen ollut joksenkin pettynyt useimpiin sisältöpalveluihin, jotka esimerkiksi Ilta-Sanomien malliin tarjoavat mobiiliversioissaan lähinnä oman printtilehtensä puffeja ja muutamia lisäpalveluita.

Luulevatko he tosiaankin, että löydettyäni kiinnostavan jutun ryntään kännykän kanssa pikaisesti lähimmälle kioskille ostamaan lehteä? Ehei. Olen siirtynyt wapin käytöstä lähinnä Operan mobiiliselaimen käyttöön, koska tällöin käytössäni on netin laajemmat sisällöt.

Ainoana ongelmana on ollut mobiilisurfailun hinta ja se, että useimpia verkkopalveluita ei ole suunniteltu käytettäväksi mobiiliselaimella. Siksi olinkin enemmän kuin iloinen, kun MicroPersuasion ohjasi tänään tutustumaan Googlen Mobilizeriin.

Googlen uusi palvelu kääntää nettipalvelut kännykkäselailuun soveltuviksi. Jopa MTV3:n etusivu, jota ei aikaisemmin olisi edes uskaltanut yrittää avata Operalla, avautui Mobilizerin käyttäjälle nopeasti.

Ainakin minun Opera-selaimeni sai heti uuden aloitussivun.

Pelimainonnan esteistä

Asmunder linkitti blogissaan amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan pelit on paras tapa tavoittaa mainonnalla teinit. Muualla maailmalla peleissä ja peleillä mainostaminen näyttää olevan suositumpaa kuin meillä, joten Asmo heittääkin lopussa ilmaan kysymyksen:

Suomessa mainostajat eivät ole vielä kovinkaan hyvin havahtuneet esimerkiksi huippusuosittujen Habbo Hotellin ja meidän firmamme Aapelin (joka tosin on laajalti myös ei-teinien palvelu) suomiin mahdollisuuksiin. Tiedä sitten, onko tämä eniten palveluiden, mediatoimistojen, mainostajien vai minkä vika?

Jäin miettimään tuota kysymystä ja oma arvaukseni vian suunnasta osoittaa useaan eri paikkaan. Kun mediatoimistoissa tehdään mediavalintoja kuluttajien mediakäytön perusteella, eivät pelit ole rehellisyyden nimissä olleet kovin kauaa aktiivisesti mediavalikossa mukana. Pelit erillisenä mainosmediakategoriana on suhteellisen uusi juttu ja sen merkitys kasvaa varmasti kuluvan vuoden aikana.

Tarvitsisimme myös tarkempia, kotimaisia tutkimuksia pelimainosten tehosta. Suurin osa alan tutkimusdatasta on ollut tähän mennessä amerikkalaista, joka ei välttämättä suoraan taivu Suomen markkinoille. Minusta myös itse pelipalveluiden tulisi tehdä tällaista tutkimusta aktiivisesti, jotta pelimainonta lähtisi kunnon kasvuun.

Pelejä tai pelillisiä elementtejä on toki nettikampanjoissa käytetty paljon. Ne ovat joskus olleet uusmediasuunnittelijoiden (eli minunkin) märkä uni. Tehdään peli!

Minusta yksi ongelma on ollut juuri se, että markkinoinnissa käytettyjä pelejä ovat usein tehneet sellaiset ihmiset, jotka eivät ole pelien tekemisen ammattilaisia. Näin on toimittu, koska mahdollisimman paljon tuotantorahasta on haluttu omaan taloon ja toisaalta, kukapa ei nyt peliä haluaisi tehdä.

Yllättävän monilla mainostajilla on huonoja kokemuksia mainospeliprojekteista. Peli on saattanut olla esimerkiksi yllättävän kallis, huono käytettävyydeltään tai tylsä, eikä sillä ole saatu odotettuja tuloksia.

Onneksi meillä on nykyisin paljon ammattifirmoja, jotka osaavat käytettävyydeltään ja toimivuudelta hyvien pelien tekemisen ja uskon, että yhä useampi toimisto ei edes yritä lähteä tekemään omaa peliä. Paremman kun saa järkevämmin aivan jostain muualta.

Paljonko maksaisit NBA-matsista?

Siinä missä iTunesin videokauppa ei näytä vielä mahdollistavan Jenkeissä eilen näytettyjen televisio-ohjelmien ostamista Suomessa, Google ei näytä harrastavan tämänkaltaista maantieteellistä diskriminaatiota.

Uuden Google Videon nettikaupassa ei näytä ihan vielä löytyvän viimeisimpiä sarjauutuuksia, mutta ainakin vanhoja I Love Lucy -pätkiä löytyy 1,99 dollarin kappalehintaan ja NBA:n korismatseja saa ostettua pian matsin jälkeen 3,95 dollarilla.

Tuskinpa videohakupalvelu tulee vielä tällaisella sisällöllä television kilpailijaksi, vaikka Operaatio Helsingin sekä Haluan julkkikseksi -tyyppistä ohjelmavirtaa palvelusta jo hyvin löytyykin. Mutta pyrkiikö Google tosissaan pääsemään erilaisilla hakukoneillaan ja nettikaupoillaan Applen on demand -reviirille, se selvinnee vasta myöhemmin.

Julkista dialogia

Olen itsekin tässä blogissani puhunut monesti siitä kuinka uudenlainen markkinointi ei pyri keskeyttämään ihmisiä, vaan se on yhdessä tekemistä ja dialogin käymistä ihmisten kanssa.

Kotimaiset esimerkit tästä ovat olleet suhteellisen vähissä, mutta juuri tätä on Aurinkomatkojen oma Matkailun asiantuntija vastaa -palsta, joka avattiin tänään Suomi24:ssä. Palstan esittelytekstinä lukee:

Mitä ikinä haluatkaan tietää Aurinkomatkojen lomakohteista tai matkustamisesta, kysy Aurinkomatkojen asiantuntijalta. Hän vastaa mahdollisimman moneen kysymykseen joka keskiviikko.

Mikä sitten erottaa tämän pienimuotoisen markkinointikokeilun ns. perinteisemmästä verkkomarkkinoinnista?

Aiemmin tätä kampanjaa varten olisi ostettu bannereita sopiviin palveluihin. Näissä bannereissa olisi vilkkunut Kysy mitä tahansa matkailusta -teksti ja sitä klikaten olisi päässyt Aurinkomatkojen omille sivuille, jossa matkailusta kiinnostunut olisi voinut jättää kysymyksensä, joka olisi ehkä myöhemmin julkaistu markkinoijan sivuilla mukavasti retusoituna.

Nyt kaikki kysymykset ja vastaukset jäävät kaikkien luettavaksi. Keskustelu on avointa ja se tapahtuu siellä, jossa kohderyhmä on jo aiemmin osoittanut halunsa keskustella. Nämä keskustelut ovat ennenkaikkea heidän, eivät markkinoijan omaisuutta.

Tällaiseen julkiseen keskusteluun lähteminen on totta kai iso riski markkinoijalle, sillä keskusteluissa voidaan kysyä mitä tahansa ja vastauksiinkin voidaan kommentoida mitä vain. Se ei ole helppoa tai mukavaa.

Mutta on hyvä muistaa, että näistä asioista ihmiset keskustelevat joka tapauksessa, oli markkinoija mukana keskusteluissa tai ei. Nyt markkinoija on mukana keskustelemassa suoraan, rehellisesti ja omana itsenään.

Ensimmäisistä kysymyksistä päätellen kysyjät eivät näytä ainakaan päästävän Aurinkomatkojen vastaajia helpolla.

Tämän blogin kirjoittaja on töissä mediatoimisto Dagmarissa, jonka asiakas Aurinkomatkatkin on.