Digikko

Googlen klikkihinnat tuplaantuivat 2005

"Kannattaako sitä hakusanamainontaa enää edes ostaa, kun se on nykyisin niin kallista?" minulta kysyttiin. Vaikka vuosi 2005 jääkin historiaan hakusanamainonnan buumivuotena, en itse ollut aivan samaa mieltä kysyjän kanssa. Parempi kuitenkin selvittää kuin olettaa ja siksi katsoinkin ostamamme Googlen hakusanamainonnan hintakehitystä tämän vuoden aikana.

Sinänsä kysyjä osui oikeaan. Googlen klikkihinnat ovat nousseet tämän vuoden aikana reilusti. Tammi-helmikuussa keskimääräinen klikin hinta oli 0,15 €, ja nyt vuoden lopussa hinta oli noussut jo 0,31 euroon. Hinta siis hieman yli tuplaantui vuoden aikana.

Keskimääräiset hinnat eivät tietenkään kerro koko totuutta, sillä alakohtaiset erot ovat suuret. Suurimpien mainostajien kohdalla on pystytty tekemään hyvää optimointia ja jopa tiputtamaan klikin hintoja kolmanneksella. Pitkäjännitteisyys ja suunnitelmallisuus palkitaan tälläkin saralla.

On toki myös muistettava, ettei klikin hinta ei kerro kaikkea. Merkittävää on ennen kaikkea hakusanamainonnan kautta tulevien kontaktien laatu. Kontaktit ovat olleet jopa niin paljon laadukkaampia, että muutama mainostaja on keskittänyt koko mainosbudjettinsa hakukoneisiin.

Vaikka hinnat ovatkin nousseet, niin suurimmalle osalle mainostajista hakukonemainonta on vielä edullista. Mutta hintojen nousua on seurattava koko ajan tarkkaan. Uskon, että mitä nopeammin hinnat nousevat, sitä nopeammin mainostajat tulevat siirtymään hakukonemainonnasta myös hakukoneoptimointiin.

Olisikohan optimoinnista vuoden 2006 trendiksi?

Tulossa: Tarkempia kävijämäärälukuja

Kävijämäärämittausten oikeellisuudesta on meillä ja maailmallakin puhuttu tämän vuoden aikana paljon. Alan toimijat ovat tehneet omia arvioitaan siitä, kuinka paljon cookiet vääristävät eri kävijöiden määrää palveluissa.

Yhtä mieltä ollaan tähän asti oltu lähinnä siitä, että nykymittaustavoilla verkkopalveluiden kävijämäärissä on ilmaa. Suomessa tämä on ollut erityisen ongelmallista, koska täällä verkkomainontaa ostetaan viikkopohjaisesti, ja tämän myyntitavan hinnoittelupohjana on käytetty juuri nettokävijämääriä.

Suomalaisten verkkopalveluiden kävijämäärämittausten suurimmat pelurit, TNS Gallup ja Taloustutkimus ovat päättäneet tarttua aktiivisesti mittaushaasteisiin. Tulemme todennäköisesti jo aivan lähiaikoina saamaan täysin uudet kävijäluvut, joissa on huomioitu evästeiden poistajat.

Verkkomedioille tämä tulee tarkoittamaan pienempiä kävijälukuja, mutta mainostajan kannalta tilanne on hyvä. Luvut tulevat olemaan paljon aiempaa tarkemmat.

Mittaustavan muutos tarjoaa samalla myös verkkomedioille erinomaisen tilaisuuden miettiä myyntitapojensa muuttamista. Jos ne myisivät jo tällä hetkellä näyttöpohjaista mainontaa, ei kävijämäärämittauksen muutos vaikuttaisi hintoihin, sillä näyttö on aina näyttö.

Jään siis innolla odottamaan reaktiota niiltä medioilta, jotka ovat laskeneet hintansa eri kävijöiden perusteella. Jos eri kävijöitä onkin yht'äkkiä vaikkapa 30 % vähemmän, ei kai hinta voi pysyä samana?

Aktiivisuus yhdistää nuorten nettimedioita

Asmunder heitti minulle jatkokysymyksen nuorten netin käytön kasvua koskevaan juttuun:

Taloustutkimuksen uusin tutkimus selvitti vastaavasti suomalaisten
10-17-vuotiaiden nuorten verkkobrändien tuntemusta ja arvostusta. Tähän
liittyen olisikin mielenkiintoista kuulla, mitä ajatuksia sinulla,
Pirkka, internet-markkinoinnin näkökulmasta herää seuraavaa
top-10-listaa katsoessasi.

Lista ei ainakaan itseäni yllätä. Tuo nuorten tuntemien verkkobrändien lista on monellakin tapaa sellainen, minkälaiseksi uskon meidän vanhempienkin arvostamien brändien listan pikkuhiljaa muodostuvan. Itse kiinnittäisin huomion muutamaan asiaan.

Ensinnäkin, iso perinteinen mediabrändi ei takaa suosiota verkossa. Monet isommat firmat ovat tähän tuudittautuneet, olettaen että julkaisemalla perinteisen median sisällöt netissä he voisivat rakentaa verkkobrändejä.

Tämä lista näyttää onneksi, että näin ei ole. Listalla menestyvät verkkobrändit on rakennettu verkon mahdollisuuksia hyödyntäen. Menestyvän verkkobrändin voi rakentaa vain kehittämällä ja panostamalla elämykselliseen sisältöön.

Toiseksi, listan brändejä yhdistää kuluttajien aktiivisuus. Verkkoon ei tulla enää entiseen malliin vain hakemaan tietoa, vaan sinne tullaan itse toimimaan, tekemään, etsimään ja viihtymään. Kaikki listalla olevat verkkobrändit ovat aktiivisen netin airueita ja useimmat niistä toimivat myös sosiaalisina medioina.

Mainostajalle tämä lista on myös iso haaste. En usko, että näissä aktiivisissa medioissa on välttämättä kovin järkevää tehdä perinteistä keskeyttämismainontaa. Näihin medioihin tullaan toimimaan ja mainostajan olisi päästävä mukaan tähän tekemiseen.

Esimerkiksi Googlessa ja Habbo Hotellissa tällainen markkinointilogiikka jo toimii, mutta muidenkin suosittujen nettimediabrändien olisi mietittävä tällaisia ratkaisuja.

Kuluttajat iskevät takaisin

Nyt kun kuka tahansa voi ryhtyä julkaisijaksi, tulee verkkoon aiempaa enemmän arvioita yritysten tuotteista ja palveluista. Tuntuu, että kuluttajat ovat tällä hetkellä voimiensa tunnossa: He haastavat suuriakin yrityksiä toimimaan läpinäkyvästi ja oikein.

Tähän mennessä kuluttajat ovat käyneet arviointikeskustelujaan lähinnä blogeissaan (esimerkkinä suosikkini Kuluttavasta elämästä) ja keskustelupalstoilla, mutta tänään törmäsin ensimmäistä kertaa toimitettuun nettijulkaisuun, joka on ottanut aiheekseen nämä kuluttajapalautteet.

Gawkerin julkaisema The Consumerist -blogi on saanut raflaavan Shoppers Bite Back -sloganin. Eikä saitin antamassa palvelulupauksessakaan säästellä:

Welcome, internet, to The Consumerist, the latest title from Gawker Media. The Consumerist loves to shop, and is reconciled to utilities, but hates paying for shoddy products, inhumane customer support, and half-assed service.

Each week The Consumerist will guide you through the delinquencies of retail and service organizations. The Consumerist will highlight the persistent, shameless boners of modern consumerism — and the latest hot deals, discounts, and freebies around.

Join us. You’ll tell us when you’ve been royally screwed by yet another company, and we’ll channel your rage. Together we will storm the revolving doors of faceless corporations to call them naughty words for genitals, and they will begin to fear us.

The Consumerist. Capitalism is broken. We’ll help you fix it.

Pidän tästä asenteesta! Saisiko The Consumeristin kaltainen kotimainen nettijulkaisu yritykset heräämään verkossa kiertävään palautteeseen?

Vielä tällä hetkellä monet yritykset suhtautuvat yksityisten ihmisten netissä esittämiin mielipiteisiin vähättelevästi, "vain suoraan meille lähetetty palaute on kunnon palaute" on minulle sanottu. Herättäisikö se toimimaan, jos mielipide muutettaisiinkin toimitukselliseksi sisällöksi?

Kuluttajavirasto tai Kuluttaja-lehti tällaista tuskin lähtisi julkaisemaan (vaikka minusta heidän pitäisi), mutta miten olisi vaikkapa IL:n tai HS:n osin kuluttaja-asioihin keskittyneet osiot?

Voisiko perinteisen mainonnan viedä on demand -maailmaan?

Pitkän blogitauon jälkeen ehdin viimein kommentoida Tuijan blogissaan esittämää mielenkiintoista ajatusta siitä, että mainoksiinkin liitettäisiin oma ISBN-numeron kaltainen koodi. Näin mainokset olisivat ihmisten helpommin löydettävissä, kun niihin kuitenkin aina silloin tällöin halutaan palata.

Ajatus on mielestäni erinomainen, varsinkin jos mainosten koodi sisältäisi laajasti metadataa esimerkiksi mainostettavasta tuotteesta. Ihmisethän voisivat etsiä esimerkiksi automainoksia juuri silloin kun he miettivät hankintaa, eikä silloin kun mainostaja niitä haluaa näyttää. Onhan rehellisyyden nimissä sanottava, että vaikka me kuinka mediatoimistossa yritämmekin löytää oikeita kohtaamispisteitä, eivät kaikki tuotteistamme kiinnostuneet kuitenkaan näe mainoksia.

Ehkä Google voisi ottaa seuraavaksi kehityskohteeksi mainoshakukoneen, joka etsii globaalilla mainoskoodilla varustettuja tv-, printti-, radio- ja nettimainoksia halutuilla kriteereillä.

Tällainen metadata-ajattelu voisi kääntää perinteisen keskeyttämiseen pyrkivän mainonnan on demand -maailmaan (vähään samalla logiikalla kuin TiVo on ajatellut). Kyllä ihmiset haluavat nähdä mainoksia, jos ne vain ovat heille relevantteja.

Nuoret netissä 50 % kauemmin

Mediat ovat tänään uutisoineet Taloustutkimuksen Internet Tracking -tutkimuksen nuorten mediakäyttöä käsittelevää osiota. Sen mukaanhan nuoret ovat innostuneet viime vuoden aikana kovasti pikaviestipalveluista.

Netin muuttumista sosiaaliseksi kuvastavat meseilyn kasvuluvut ovat vakuuttavia. Ennen tietokeskeisestä mediasta on tullut ajanvietemedia, jossa tärkeää on oman kaveripiirin kanssa vietettävä aika.

Mutta pikaviestimiin keskittyvän uutisoinnin varjoon jää toinen, vieläkin merkittävämpi muutos. 15-24-vuotiaat viettävät nykyisin netissä keskimäärin 10 tuntia. Puolisentoista vuotta sitten vastaavassa tutkimuksessa luku oli 6,8 tuntia.

Nuorten netissä viettämä aika on siis kasvanut lyhyessä ajassa lähes 50 prosentilla! Koska mediakäyttö ei kokonaisuudessaan näytä kasvaneen, odotan innolla tulevia lukuja siitä, mistä mediaryhmästä nuo netille siirtyneet minuutit ovat pois.