Digikko

Open source -presentaatio

Viimeisimmässä Across the sound -podcastinglähetyksessä Joseph Jaffe kertoi muutaman brilianttin open source -markkinoinnin esimerkin, joista jokainen voisi ottaa opikseen. Hän mainitsi jälleen siitä, kuinka meidän uusista asioista saarnaavien tulisi aina myös itse näyttää esimerkkiä. Se on ainoa keino osoittaa, että uudenlaiset toimintatavat kannattavat.

Jaffe muistutti, että Open source -ajattelua voi hyödyntää monella tavalla. Esimerkiksi mitä useampi ihminen osallistuu presentaatioiden ideointiin, sitä monipuolisemmin asiaa tulee yleensä käsiteltyä. Hän lupasi tästä lähin tehdä julkiset presentaationsa aina niin, että hän esittelee aiheen etukäteen blogissaan ja pyytää ihmisiltä kommentteja asiaan.

Hän lupaa hyödyntää saamiaan kommentteja esityksissään ja mikä tärkeintä, jokainen aihetta kommentoinut tulee saamaan kiitoksena osallistumisestaan esityksen myös itselleen käytettäväksi.

Innostuin asiasta niin, että ajattelin kokeilla samaa itsekin, aivan lähiviikkoina. Eihän tässä sinänsä ole mitään mullistavaa, HS:n kuukausiliitteen juttukin on kaikkien hyvässä muistissa, mutta uskon siihen, että mitään ei voi aidosti oppia ennen kuin sitä lähtee tekemään itse.

Olen lupautunut puhumaan joulukuiseen MTL-Infoon siitä, kuinka digitaalisuus muuttaa kuluttajakäyttäymistä. Tulen kertomaan vähän tarkemmin aiheesta aivan lähiaikoina, kunhan saan sille hieman tarkemmat speksit, mutta voit toki lähettää sähköpostia aiheesta minulle jo nyt. Kaikki vastanneet (vaikka olisivat kilpailijalla töissä) tulevat saamaan käyttöönsä yhdessä työstämämme presentaation aiheesta.

Katsotaan kuinka käy. Saankohan yhtään vastausta?

Edit 18.11. Muutama vastaus on jo tullut, kiitos niistä. Lisää informaatiota aiheesta ensi viikolla!

Tulisiko blogimaailmaan opettaa?

Tämän aamuinen Hesari kirjoitti kuluttajasivuillaan (lukeminen maksullista) siitä, mitä yrityksiä yksittäiset kuluttajat boikotoivat ja miksi. Tiedän, että yhdessä jutussa ei voi käsitellä kaikkia asiaan liittyviä asioita, mutta ihmettelen silti, miten tällaisen jutun voi nykyisin tehdä huomioimatta internetin mukanaan tuomia vaikutuskanavia.

Jutussa kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Eva Heiskanen sanoo: "En tiedä, onko boikotti kovin tehokas, jos se ei tule yrityksen tietoon. Pitäisikö kirjoittaa kirje, mistä on ärsyyntynyt?" Voi kirjoittaa, mutta yhä useampi ei mieti, mitä pitäisi tehdä, vaan suuntaa lähes automaattisesti nettiin.

Huonoista tuotteista ja palveluista sekä epäilyttävistä yrityksistä keskustellaan joka puolella. Uskoisin, että ensimmäiset ajatukset ostoboikoteista lähtevät yhä useammin leviämään netistä. Ei tarvitse kuin vaikka katsoa Suomi24:n keskustelua Sonyn cd-levyn kopiosuojausohjelmasta tai Tallinkin jätepäästöistä. Siellä testataan ja katsotaan, saako oma boikottiajatus tuulta siipien alle ja lähteekö se vauhdilla leviämään myös muualle.

Sinänsä en ihmettele Heiskasen perinteisiin keinoihin pohjautuvaa lausuntoa. Eivät kaikki todellakaan vielä tiedä verkossa kasvavasta yhteisöllisyyden voimasta, joka tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin moniin yrityksiin ja vaikkapa politiikkoihin.

Hesarin jutun jälkeen jostain mieleni syvistä sopukoista tuli esiin hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, josta olen joskus jossain kuullut ja jossa minusta pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon internetin mukaan tuomat muutokset.

Ohjelman toteuttamissuunnitelma puhuu hienosti, kuinka ohjelman tavoitteena on vetovoimainen edustuksellinen demokratia, jota täydentää kansalaisten suora osallistuminen, vaikuttaminen ja kuulluksi tuleminen. Silti muutamien dokumenttien perusteella ohjelma on, totta kai, politiikka- ja hallintokeskeinen.

Yksi ohjelman osista on Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa, jonka työryhmämuistioiden yhteenvedosta voi muun muassa lukea, kuinka "Sähköisen vaikuttamisen työvälineet tulisi tehdä kansalaisille tutuiksi ja niiden mahdollisuuksista tulisi tiedottaa riittävästi."

Yhteenvetoa lukiessa ei voi välttyä huomaamasta, kuinka varovaisesti asiaan on tartuttu (ei ehkä yllätys ottaen huomioon valtion vetovastuu). Kun ohjelman tavoitteena on kuitenkin myös lisätä kansalaisten uskoa omien vaikutuskeinojensa parantamiseen, sen tulisi ottaa voimakkaammin huomioon nykytilanne, eikä pelkästään hallinnon ja politiikan näkökulmasta.

Koululaisten osallistumista halutaan vahvistaa. Hyvä! Kerrotaan vaikka blogeista, miten niiden kautta on voitu maailmalla vaikuttaa. Esimerkkejä löytyy useita. Tai ehkä koululaiset nämä jo tietävätkin: Ne pitäisi opettaa heidän vanhemmille, jotka eivät enää usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Heille tulisi myös kertoa, missä ja miten he voivat tutustua samoin ajatteleviin ihmisiin ja minkälaisia ilmaisia työkaluja heillä on nykyisin netissä käytettävissään omien ajatusten esilletuomiseen.

Kenen tulisi opettaa ihmisiä hyödyntämään kaikkia näitä välineitä? Vai onko ajatus aidosti aktiivisista kansalaisista kuitenkin liian pelottava hallinnolle? Uskaltaako ja haluaako valmisteleva virkamies ottaa huomioon muuttuneen maailman?

Boikotit ja aktiiviset keskustelut ovat loppujen lopuksi hyväksi kaikille. Ne pakottavat yritykset, yhteisöt ja poliittisen eliitin toimimaan aiempaa läpinäkyvämmin. Se voittaa, jonka tuotteet, viestit ja palvelut kestävät tiukemmankin julkisen käsittelyn.

Kuinka paljon haluat korvauksia?

Siinä missä kotimaista laajakaistaoperaattorit vaativat, ettei heitä voi pakottaa maksamaan mahdollisista käyttökatkoksista ilman kuluttajan tekemää virheilmoitusta, toimivat jotkut digipalveluiden tuottajat ulkomailla aivan toisin. Ihan ilman eri pyyntöä.

Typepadilla on ollut ongelmia oman blogipalvelunsa kanssa. He eivät ole jääneet odottamaan valituksia jokaiselta blogipalvelunsa käyttäjältä, vaan he ovat lähestyneet oma-aloitteisesti kaikkia asiakkaitaan sähköpostilla, kertoo Joseph Jaffe blogissaan.

Perinteisten pahoittelujen jälkeen sähköpostissa pallo heitetään yllättäen kuluttajalle: Kuinka paljon nämä ongelmat ovat vaikeuttaneet omaa toimintaasi? Valitse sopiva vaihtoehto ja me annamme sinulle korvauksen valintasi mukaan:

• While the performance issues caused me some inconvenience I mainly found the service acceptable last month. Give me 15 free days of TypePad.

• The performance issues made it very difficult for me to use the service on multiple occasions during the month. Give me 30 free days of TypePad.

• The performance issues affected me greatly, making my experience unacceptable for most of the month. Give me 45 free days of TypePad.

• I really wasn't affected and feel I got the great service I paid for last month.
  Thank you for the offer, but please don't credit my account.

Minä en ainakaan kehtaisi pyytää korvauksia tuollaisen suoraselkäisen lähestymisen jälkeen, jos en olisi sitä omasta mielestäni ansainnut. Siinä mallia asiakaslähtöisestä toiminnasta itse kullekin meistä.

Lisäys 16.11. kello 14.41: Myös päivän MediaPost käsittelee samaa tapausta. Kysymys kuuluukin enää, että onko Typepad lähestynyt myös suomalaisia käyttäjiään?

Muutto uuteen palveluun

Olen siirtänyt tämän viikon aikana kaikki vanhat postitukseni Bloggerista tänne Typepadiin, kun edellinen palveluntarjoajani ei enää pystynyt täyttämään omia blogaustoiveitani.

Valitettavasti en löytänyt keinoa vanhojen kommenttien siirtämiseksi uuteen palveluun (vinkkejä otetaan vastaan!), joten tällä hetkellä pääset lukemaan kaikki Bloggeriin jätetyt kommentit jutun lopussa olevasta Lue vanhat kommentit -linkistä.

Toivottavasti näemme siis jatkossa täällä!

Verkkomainonta vuonna 2006

Adverblog kirjoitti perjantaina 24/7-yhtiön nettimedian tulevaisuuden näkemyksistä vuodeksi 2006.

Arvaileminen on mukavaa, joten sekoitanpa minäkin soppaa ja heitän omat arvaukseni muutamaan aihepiiriin Suomen näkökulmasta. Näihin on sitten hyvä palata ensi vuonna ja jos hyvin käy, vaikka mukavasti sivaltaa minua väärin menneillä arvioilla.

Consumer-generated media will become increasingly attractive to advertisers

Tämä puoli kiinnostaa markkinoija myös meillä, ei ehkä vielä kansainväliseen malliin, mutta kuitenkin. Yllättävän moni näyttää kaipaavan lähinnä perinteisen verkkomainonnan ostamismahdollisuutta esim. blogeihin sen sijaan, että he miettisivät oikeasti uudenlaisia tapoja markkinoida verkossa.

Veikkaan, että vuoden 2006 aikana Suomeenkin aukeaa ensimmäinen blogimainosverkko.

Advertisers will continue shifting traditional ad spending to the Web due to increased Internet consumption and better targeting/reporting capabilities

Tapahtuu meilläkin. Verkkomainonnan kasvun takana ovat meillä olleet viime vuosina lähinnä uudet, verkkoon lähteneet markkinoijat, mutta uskoisin, että mitä tarkempaa kohdentamista, seurantaa ja raportointia verkkotoimijat tarjoavat, sitä enemmän myös perinteiset mainostajat alkavat allokoida budjettejaan verkkoon.

Itse uskon lisäksi, että kasvava nettipotti ei mene pelkästään perinteiseen verkkomainontaan, vaan yhä useammin firmat keskittyvät esim. omien palveluidensa parantamiseen sekä integroitujen kampanjakokonaisuuksien tekemiseen (jossa verkkomainonnan osuus ei välttämättä ole nykyistä suurempi).

Jos nettimediat lähtevät muuttamaan myyntitapojaan, voi nettimainonnan kasvuprosentti olla ensi vuonna vielä tämän vuotistakin suurempi. Muuten pyörimme ensi vuonnakin siinä 30 prosentin kieppeillä.

Advertisers, cable providers and interactive marketing experts will collaborate to address "The TiVo Effect"

Tämä on asia, josta me Dagmarissa olemme puhuneet paljon jo kuluneen vuoden ajan. Yleensä ottaen vastaus tuntuu kuitenkin olevan "Ei päde meillä Suomessa". Ei ehkä vielä, mutta jo pian. Vuosi 2006 pakottaa yhä usemman mainostajan pohtimaan tätä. Toivottavasti samaa tärkeää viestiä välittävät kaikki alalla toimivat, mainos-, media-, ja nettitoimistot.

Brand advertisers will drive the next wave of growth for the paid search market

Kun Google avaa oman toimistonsa Suomessa alkuvuonna 2006, jo aiemmin kasvukäyrällä ollut hakukonemarkkinointi sen kun paisuu. Vielä kun vuoden 2006 aikana Google käynnistää oman Local Search -palvelunsa, niin kentälle tulevat mukaan myös aiempaa voimakkaammin alueelliset mainostajat.

Best practices in localized mobile marketing will be perfected overseas in 2006

Jospa lähtisimme aluksi siitä, että mobiilimarkkinointi lähtisi vuonna 2006 meillä ensimmäistä kertaa kunnolla kasvuun? Uskon, että ensi vuosi voisi olla meillä aidosti ensimmäinen askel pois pelkästä tekstiviestimainonnasta kohti laajempia mobiilikokonaisuuksia.

Online advertisers will employ holistic targeting methods to deliver better results and reduce reliance on high-profile, high-CPM ad buys

Kohderyhmän aito ymmärtäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Vuosi 2006 jää historiaan vuotena, jolloin useat verkkomarkkinoijat siirtyvät pois pelkästä perinteisestä verkkomainonnasta ja pyrkivät löytää tilalle uusia tapoja lähestyä suoraan kuluttajia.

Tämä johtaa myös siihen, että esimerkiksi blogosfääri tulee kiehumaan ensi vuonna markkinoijien kökköjen lähestymis- ja rekrytointiyritysten vuoksi.

Technology and better data access will transform online advertising success to a formulaic equation

Toivotan tällaisen yhtälön erittäin tervetulleeksi ja lupaan, että me Dagmarilla sovellamme sitä heti suomalaisille markkinoille, jos emme jo sitä ennen kehitä sitä itse.

> Lue vanhat kommentit

Perinteinen mainonta tavoittaa huonosti aktiiviblogaajat

Törmäsin tänään netissä Intelliseekin jo aiemmin syksyllä julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan kuluttajat luottavat yhä enemmän toisiltaan saamiinsa tietoihin ja suosituksiin.

Tämä ei varmasti yllätä ketään mainoskenttää seuraavaa, mutta toinen tutkimuksessa esille tullut piirre on minusta paljon mielenkiintoisempi.

Intelliseekin mukaan ne kuluttajat, jotka aktiivisesti skippaavat tv-mainoksia sekä blokkaavat nettimainoksia ovat myös muita todennäköisemmin niitä ihmisiä, jotka tuottavat aktiivisesti omia sisältöjä netin keskustelupalstoille ja blogeihin, sekä seuraavat toisten tuottamia sisältöjä.

Yhdysvalloissa on todellakin siis jo syntynyt ryhmä, jota on vaikea tavoittaa perinteisellä tv- ja nettimainonnalla. Meilläkin tätä on jo ounasteltu jonkin aikaa, ja tietyt tutkimuksetkin tätä puoltavat.

Onkohan siis aktiivisin osa suomalaista blogosfääriä niitä, jotka ovat jo ottaneet mainosblokkaukset ja flash-estot käyttöönsä? Oma arvaukseni on, että asia olisi näin.

> Lue vanhat kommentit

Digitaalista kansalaisaktivismia

Steve Rubel kirjoitti tänään yhdestä merkittävästä käyttäjien tuottamien sisältöjen kasvun tuomasta piirteestä: Mitä enemmän ihmiset keskustelevat eri palstoilla ja blogeissa yrityksistä ja brändeistä, sitä suurempi osa hakukoneen tuloksista vie kuluttajien kirjoittamiin sisältöihin.

Yhdysvalloissa BusinessWeekin Top 100 brändien hakutuloksista jo 39 % koostui blogien ja keskustelupalstojen sisällöistä. Meillä tulokset (ja siis myös verkossa brändeistä keskusteleminen) on vielä vähäisempää.

Pikaisesti Googlella testaten (hakusanoilla Sonera, Helsingin Sanomat, Volvo) sadan ensimmäisen hakutuloksen joukosta vähän alle 20 % johti kuluttajien kirjoittamiin sisältöihin. Nämäkin hakutulokset löytyivät usein 100 tuloksen listalta loppupäästä (toisin kuin viime kesän surullisessa Ravintola Lehtovaaran tapauksessa).

Suomalaisten kuluttajien kirjoittamat sisällöt näyttivät pikaisen silmäilyn perusteella myös olevan melko laimeita: Ainakaan yhteenkään Vihaan-tätä-brändiä -tyyppiseen kommenttiin en törmännyt. Yhdysvalloissa on Rubelin viittaaman tutkimuksen mukaan jo 16 000 brändin lyttäämiseen keskittynyttä sivustoa, joissa yksittäiset kuluttajat ovat päättäneet ottaa ohjia myös omiin käsiinsä.

Vastaaviin suomalaisiin sivustoihin olen törmännyt harvoin, mutta uskon ja toivon, että nettikeskustelu- ja blogaustaitoiset aktiiviset kuluttajat tulevat meilläkin hyödyntämään tätä vaihtoehtoa (lisää Kuluttavan elämän -kaltaisia sisältöjä, kiitos!). Ei nyt ehkä tarvitse aivan vihasivustoa perustaa, mutta mielestäni hyvin perustellut ja kirjoitetut kommentit yritysten toiminnasta ja tuotteista täydentäisivät hyvin ainakin omaa tiedonetsintääni.

Mitä enemmän me keskustelisimme ja kirjoittaisimme verkossa yrityksistä, heidän tuotteistaan sekä palveluistaan ja linkittäisimme tätä tietoa eteenpäin, sitä useammin muut kuluttajat tulisivat löytämään verkosta muutakin kuin vain yrityksen tarjoamaa tietoa. Se olisi minusta hyvää, digitaalista kansalaisaktivismia.

Ehkä jonkin ajan kuluttua hyvä merkki tulee olemaan se, jos yrityksestä tai tuotteesta tietoa etsiessä ei törmää negatiivisiin kuluttajapalautteisiin ja -kommentteihin. Hiljaisuus on merkkinä siitä, että yritys on hoitanut asiansa hyvin.

Pitäisikö pistää pystyyn hyvääpalvelua.com ja huonoapalvelua.com?

> Lue vanhat kommentit

Blogaamisen motiiveista ja luotettavuudesta

eMarketer'in viime perjantaina julkaistu tutkimus (luettavissa 4.12.2005 saakka) blogeista, niiden ylläpitomotiiveista ja uskottavuudesta on mielenkiintoista luettavaa.

Toisin kuin aiemmin on sanottu, tämän tutkimuksen mukaan me blogaajat emme blogaa pelkän sanomisen innosta.

Vaikka reilut 31 % kyselyyn vastanneista sanoo bloginpidon pääsyyksi pyyteettömältä kuullostavan omien ajatusten kirjaamisen, lähes 34 % sanoo ylläpitävän blogiansa, koska he haluavat näkyvyyttä oman alansa auktoriteettinä.

Itse uskon tähän tulokseen, varsinkin jos tutkimuksen "oma ala" käsitetään laajasti. Jäin miettimään tarkemmin myös omaa "pyyteettömyyttäni".

Minusta ihmisluontoon kuuluu hyväksynnän ja arvostuksen tavoittelu. Ainakin minun olisi vaikea perustella itselleni blogin ylläpitämistä, jos en kokisi omia ajatuksiani edes sen verran tärkeiksi ajatusaihioiksi, että kaipaan niille taustatukea ja kommentointia. Ja kukapa ei pitäisi arvostuksen osoituksista, silloin harvoin kun niitä tulee?

Myönnän siis, että en ole blogaamisessani pyyteetön ja voin tulla asian kanssa ulos kaapista: Kirjaan siis ajatuksiani, mutta haluan myös pientä näkyvyyttä. En kai muuten tekisi tätä julkisessa verkossa.

Toinen tutkimuksen mielenkiintoinen aihe kysymys blogien luotettavuudesta: Onko yritysblogi vai yksittäisen työntekijän ylläpitämä luotettavampi kuin toinen.

Yritysblogeihin suhtautuminen jakoi vastaajat kahteen, lähes yhtä suureen ryhmään. Hitusen yli 50 prosenttia vastaajista piti yritysblogjea melko epäluotettavina tai kaikkinensa epäluotettavina ja täysin vastakkaista mieltäkin oli jotakuinkin samankokoinen ryhmä.

Mutta jos blogaajana on yksittäinen työntekijä, hänen bloginsa koetaan reilusti yritysblogia luotettavammaksi. Peräti 77 prosenttia piti työntekijän ylläpitämää blogia luotettavana, epäluotettavuuden jäädessä reiluun 22 prosenttiin.

Jos olettaisimme samojen tulosten pätevän myös Suomeen, on edessä väistämättä kysymys siitä muuttuisiko oma bloginikin epäuskottavammaksi, jos tätä julkaistaisiin Dagmarin verkkopalvelussa? Ja olenko myös epäluotettavampi, kun myönnän motiivien olevan muutakin kuin vain pyyteettömiä?

Oletko sinä pyyteetön blogaaja?

> Lue vanhat kommentit

Blogien merkittävyydestä

Me monenlaisista uusista tekniikoista ja härveleistä innostuvat blogaajat emme varmasti ole aina parhaita näkemään ja kertomaan sitä, mikä näissä blogeissa nyt muka niin kummallista on. Tässä blogihuumassa näyttää taas kerran siltä, että tekniikka ja muoto meinavat mennä todellisten merkitysten ohi.

Kyllä, kaikki puhuvat blogeista. Kyllä, kaikki niitä perustavat. Kyllä, havaittavissa on huumaa.

Ei siis ihme, etteivät kaikki toimittajatkaan pysty näkemään, mikä tässä uudessa digimaailmassa nyt niin merkittävää on. Ei tärkeintä todellakaan ole blogi. Ei tärkeää ole se, että omakustanne elää, kuten Matias Erkkilä kolumnissaan kirjoittaa (hänen edellistä Blogit ovat kuolleet -kolumnia en edes viitsinyt kommentoida - se oli aivan kuin minä olisin kirjoittanut, että Kolumnit ovat kuolleet).

Jos blogimaailman haluaa nähdä vain omakustannemaailmana, niin ollos hyvä. Onhan tämä sitäkin. Olisin ennenkin voinut julkaista itse omaa lehdykkääni, tulostaa sen ja jaella. Mutta en olisi varmasti kovasta työskentelystäni huolimatta saanut sille 600 lukijaa viikottain.

Jos on halua, kuka tahansa pystyy varmasti näkemään blogien taakse. Ehkä jopa toimittaja, joka haluaa puolustaa omaa asemaansa merkittävänä portinvartijana.

Ennen oli maailma, jossa toimittaja saattoi pitää vain itseään pätevänä päättämään, mikä on tärkeää. Siinä maailmassa hän saattoi myös ylläpitää illuusiota, että vain hän olisi pätevä sisällöntuottaja, jonka kaikki tuotokset ovat puolueettomia ja tasapainoisia.

Portinvartijoita meillä tulee olemana jatkossakin, mutta yhä suurempi joukko ihmisiä haluaa ja kaipaa myös valtamediasta poikkeavia mielipiteitä. Jos niitä eivät  valtamediat tarjoa, sen tekevät ihmiset itse. Ennen se tehtiin omassa naapurustossa, nyt netissä. Ja netti vie parhaimmillaan viestiä vauhdikkaasti eteenpäin, myös uusiin tuttavapiireihin.

Kuluttajien tuottamien sisältöjen lyttääminen periaatteella "kuka tahansa voi kirjoittaa sinne mitä tahansa paskaa" on myös käsittämätöntä ihmisten medialukutaidon vähättelyä (en nyt viittaa Erkkilän kolumniin).

Itse uskon ennemminkin siihen, että uudet matti meikäläisten tuottamat mediat kasvattavat ennakkoluulottoman yleisön, joka suhtautuu terveen kriittisesti kaikkiin mediasisältöihin. Siinä tulevat tutisemaan ennen kaikkea perinteinen media, politiikot ja markkinoijat, joilla on yhä vakaa usko siihen, että vain heillä on hallussaan Se Totuus.

Tärkeintä tässä nykyisessä blogihuumassa ei mielestäni todellakaan ole itse blogi, vaan dialogin merkityksen ja aktiivisten ihmisten roolin kasvaminen. Jos samaan lopputulokseen päästään jollain muulla kuin blogilla, niin hieno homma.

Blogi voi muotona ehkä joskus kuolla, mutta se ei tapa sitä merkittävää muutosta, mikä nyt on tapahtumassa: Ihmisten ei enää tarvitse tukeutua vain valtamedioiden ja markkinoijien mielipiteeseen.

Kaikki tieto yhdestä paikasta

Viime viikon lopulla Poynter uutisoi MSN:n Alankomaissa lanseeraamasta bottipalvelusta. Kun lisäät omalle Messenger kaverilistallesi palveluita tarjoavien yritysten botteja, voit helposti kysyä siltä keskustelujen lomassa vaikkapa viimeisimmät uutisotsikot tai pankkitilisi saldon.

Pidän näitä Messengerin botteja hyvänä testiaskeleena kohti medianeutraalia julkaisumaailmaa, jossa käyttäjä todellakin voi itse valita mitä välinettä hän haluaa käyttää ja mitä tietoja hän sinne haluaa. Kaikki tieto yhdestä paikasta -konsepti näyttää oikeastikin pikku hiljaa toteutuvan.

Haastavinta tulee olemaan palveluntarjoajien ja sisällöntuottajien rooli: Heidän tarjoamansa tiedon olisi taivuttava moneen eri muotoon ja kanavaan. Perinteisesti he ovat itse valinneet missä kanavassa he tietoaan tarjoavat ja kuluttajien on täytynyt tähän sopeutua.

Tämä oikeus palveluntarjoajilla ja sisällöntuottajilla on tietenkin myös tulevaisuudessa, mutta jos MSN:n botin kaltaiset palvelut osoittautuvat suurmenestyksiksi, on palveluntarjoajien ja sisällöntuottajien lähdettävä miettimään omia julkaisukanaviaan uusiksi. Tieto ja palvelu on tarjottava siellä, missä kuluttajat sitä aidosti haluavat.

Jäin itse vai miettimään sitä, että jos käyttäjän ei enää tarvitse poistua Messengeristä edes tarkistamaan viimeisiä uutisia, pankkitilin saldoa tai muuta, onko silloin kyseessä ihmisten totaalinen laiskuus vai briliantti palvelu. Siitä en ole vielä aivan varma.

Se on kuitenkin selvä, että MSN tästä ainakin nettoaa.

(Samasta aiheesta löytyy keskustelua mm. tuhatsanaa.net'issä)

> Lue vanhat kommentit Bloggerista