Digikko

Uutta tekniikkaa

Astma ei ole mukava asia, varsinkaan jos olet pieni lapsi. Astmalääkkeen sisäänhengittäminen on monelle suurta piinaa, mutta onneksi ratkaisuksi on nyt kehitetty Funhaler.

.

Avaruusaluksetkin ovat jo ehtineet Marsiin, mutta vasta nyt lasten astmapiippu on hassun värinen, päästelee hauskoja ääniä ja vilkkuu ja välkkyy.

Kerrankin uutta tekniikka, joka totta tosiaan on avuksi!

Amerikkalainen versio

Canal+ pyörittää tällä hetkellä ohjelmistossaan Kingdom Hospital -sarjaa, joka on amerikkalainen versio Lars von Trierin tv-sarjasta Riget.

Katsoin Rigetin uudestaan viime vuoden lopussa ja huomasin, että aika on ollut sille armollinen. Vuonna 1994 tehdyn sarjan alkutunnus näytti hämmentävän nykyaikaiselta tosi-tv-pastissilta ja itse kertomus on hieno sekoitus kieroa kauhua ja kummaa huumoria. Jättikokoisen vauvan syntymä oli vielä yhtä järisyttävä kokemus kuin ensimmäisellä kerralla.

Rigetin jenkkiversio Kingdom Hospital saa aikaan vain myötähäpeää. Se ei herätä mitään muuta kuin korkeintaan kysymyksen siitä, miksi amerikkalaisten täytyy tehdä kaikista hyvistä tv-sarjoista ja elokuvista oma, amerikkalaistettu versio.

Yhtään järkevää vastausta en osaa tuohon kysymykseen antaa. Opin kuitenkin tänään Ateneumin Edelfelt-näyttelyssä, että vesitetyillä amerikkalaisilla versioilla on takanaan yllättävän pitkä historia ajalta jo ennen elokuvia ja televisiota.

Vuonna 1879 Edelfelt maalasi tunnetun taulunsa lapsen ruumissaatosta.

Suomessa Edelfeltiä moitittiin siitä, ettei lapsen äiti näyttänyt surevan tarpeeksi näkyvästi. Taulu oli vakavaan aiheeseen nähden aivan liian valoisa, ja sitä paitsi, lapsen arkku oli esteettisistä syistä aseteltu hyvin epäkunnoittavaan asentoon.

Eräs amerikkalainen taiteen ystävä näki tämän teoksen ja ihastui siihen. Hänen mielestään se oli kuitenkin amerikkalaiseen makuun aivan liian synkkä, ja käsitteli aihetta, josta kunnon jenkki ei haluaisi taulua maalattavan.

Vuonna 1880 hän tilasi Edelfeltiltä uuden taulun.

Taulussa on täysin sama sommittelu kuin ylläolevassakin. Paitsi että pieni arkku on poistettu kuvan keskeltä. Lapsi ei olekaan kuollut, vaan hän on äidin sylissä. Poissa ovat kärsivät katseet ja surumieli.

Suomalaisen järvimaiseman läpi lipuu amerikkalaisen kelpuuttama ristiäissaattue, hautajaissaattueen vesitetty amerikkalainen versio.

Liikkuva kuva valtaa verkon

Kaikki siitä ovat kirjoittaneet viime kuukausina. Media Daily News'in sanoo, että siinä missä internetvuosi 2004 jää historiaan hakusanamainonnan vuotena, tulee vuosi 2005 olemaan netissä liikkuvan kuvan aikaa.

Ymmärtäähän sen maalaisjärjelläkin.

Laajakaistan käyttäjämäärät kasvavat joka kuukausi huikean paljon. Nopeampi yhteys mahdollistaa monia sellaisia asioita, jotka modeemilla jäivät vain unelmiksi. Yksi näistä asioista on filkkamainonta verkossa.

TAPAUS 1: Järkevä media
Erään suuren suomalaisen verkkopalvelun edustaja kertoi, että yli 80 % heidän palvelunsa käyttäjistä on jo laajakaistayhteyden päässä. Tämä oli heidän mielestään selkeä syy siihen, että he halusivat päästä testaamaan videomainontaa kunnolla jo vuoden 2004 aikana. Ymmärtäähän sen maalaisjärjelläkin.

TAPAUS 2: Ahne media
"Videobanneri on erikoisratkaisu, josta veloitamme 20% lisämaksua," minulle kerrottiin suuresta suomalaisesta portaalista.

"Miksi meidän pitäisi maksaa lisää siitä samasta tilasta, jonka muutenkin ostaisimme, ja vain siksi, että käyttäisimme mainostilassa hyödyksemme juuri niitä asioita, jotka internet mahdollistaa, eli liikkuvaa kuvaa ja ääntä," minä heitin pallon heille. Sitä paitsi, mainos olisi pyöritetty omalta palvelimeltamme, eikä näin ollen olisi rasittanut lainkaan heidän palvelintaan.

"Koska se on sellainen ratkaisu, jota ei yleensä käytetä," oli vastaus. Ymmärtäähän sen maalaisjärjelläkin.

En siis osta pelkkää mainostilaa, vaan ostan mainostilan ja maksan vielä sen päälle siitä tekniikasta, jolla mainokseni teen. Samaa upeaa logiikkaa käyttäen minun pitäisi myös saada ostaa TV-mainontaa halvemmalla, jos käyttäisin omassa mainoksessani vain mustavalkoista pysäytyskuvaa.

Mediat, herätys. Maailma muuttuu.

Kilpailu Pulitzerin journalistipalkinnosta kiihtyy

Iltalehti on päättänyt ottaa vastaan tiukan tutkivan journalismin haasteen, jonka Ilta-Sanomat heitti aikaisemmin viikolla.

Viikonlopun lööpissä luki houkuttelevasti:

"IL etsi: UNOHDETUT MISSIT"

Itse juttu jäi valitettavasti minulta lukematta (en vieläkään tiedä ketä nämä unohdetut missit ovat ja kuka heidät on minun lisäkseni unohtanut), mutta samalla logiikallahan Iltalehti saa itselleen huikean juttusarjan, josta eivät aiheet lopu koskaan kesken.

Esimerkiksi:

IL etsi: UNOHDETUT KANSANEDUSTAJAT - kuinka monta muka tunnet niistä 200:sta?
IL etsi: UNOHDETUT SYKSYN SÄVEL -VOITTAJAT - heidät unohdettiin jo seuraavalla viikolla
IL etsi: UNOHDETUT TV-SUOSIKIT - jotkut on unohdettu aivan syystäkin
IL etsi: UNOHDETUT KOHUJULKKIKSET - mitä kuuluu Panu-tytölle?

On hienoa, että Iltalehti jakaa huoleni tutkivan journalismin vähäisestä arvostuksesta. Tämänkaltainen juttusarja olisi omiaan herättämään keskustelua tästä tärkeästä asiasta.

 

Iltatyttöjen salatut elämät

Asialleen omistautuneet ihmiset - ja vieläpä verbaalisesti lahjakkaat - jaksavat aina ihastuttaa. Erityisesti silloin, kun he käyvät merkittävän, mutta aivan liian vähän käsitellyn aiheen kimppuun.

Suosikkikeskustelupalstani suosikkikeskustelu on eittämättä filosofistakin pohdintaa sisältävä ketju Iltatytöistä.

http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1033120&page=0&view=collapsed&sb=5&o=&fpart=1

Ihmettelen vain, että miksi tätä keskustelua ei käydä Iltalehden palstoilla?

Lehti ehti ensimmäisenä haastattelemaan Tolppaa!

Kyllä nyt taitaa IS:ää kaduttaa! (ks. merkintä 17.1.2005)

Digi-tv on demand -laajakaista

Resume uutisoi tänään Canal Digitalin lanseeraamasta laajakaistan kautta toimivasta digi-tv on demand -palvelusta.

Itse odotin tällaista palvelua jo vuosikausia. Kyllästyneenä odottamiseen hankin koko Canal Digital -palvelun. Taitaa tosin mennä vuosikausia ennen kuin palvelu saadaan Suomeen, joten ehkä hankinta ei mennyt hukkaan.

Mainosbarometri 2005

Markkinointi ja Mainonta kertoi tänään alkaneen vuoden mainospanostusodotuksista seuraavaa:

"Verkkomedia nappasi suurimman saldoluvun 50 (kasvuprosenttiodotus, toim.huom) ja muita voittajia näyttäisivät olevan televisio, aikakauslehdet, radio sekä kaupunki- ja noutolehdet. Myös alamaissa olleen elokuvamainonnan saldo nousi positiiviseksi. Suoramainonnassa osoitteellinen suora pakittaa ja osoitteeton nousee. Suurista mainosmedioista miinukselle jäi sanomalehtimainonta."

Tässä herää vain kysymys, että mihin ihmeessä tuo 50 % enemmän verkkomainontaa saadaan tungettua, kun kotimaiset verkkomediat ovat jo tällä hetkellä melko tukossa?

Haloo, mediat?!

Tutkivan journalismin terävää kärkeä

Vuoden tähän mennessä suurimman tutkivan journalismin uroteon teki Ilta-Sanomat 17.1.2005.

Lööpissä luki vaatimattomasti:
"IS löysi Niinistön pelastaneen TOLPAN"

Kuinka ihmeessä he ehtivät ennen MOT:ta? Kyllä tästä pitäisi vähintään Pulitzerin journalismipalkinto saada.

Kaupunkilaisten oma TV-tekstiviestikisa

Hei!

Minun nimeni on Ismo ja olen sinun TV-visaisäntäsi tänään.

Päivän kysymyksessä etsimme tänään eläintä, jonka kuvasta näetkin jo osan.

Sillä on neljä jalkaa, heiluva häntä ja sitä kutsutaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Myös huonoa ilmaa sanotaan tämän eläimen ilmaksi. On myös yleisesti uskottu, että tämä eläin ja kissa eivät tule kovin hyvin toimeen.

Jos tiedät vastauksen tähän kysymykseen, voit voittaa 750 euroa!

Soita meille ja kerro vastauksesi! Puhelu maksaa ainoastaan 1,31 euroa minuutilta.

Keskimääräinen puheluhan meille kestää 3 minuuttia ja 28 sekuntia, josta saamme siis 4,24 euroa. Palkintorahojen hankkimiseksi tarvitsemme siis 176 puhelua, mutta totta kai otamme mielellämme enemmänkin puheluita vastaan.

Katso vaikka:
http://www.students.tut.fi/~huikuri/kuvat/paljonpelissa2.jpg