9.9.2006

Historiaa tuutin täydeltä

Voi tätä historian tykitystä! Tuija tästä jo varoitti, mutta en silti uskonut. Olen viettänyt heräämisestäni lähtien trendikkäästi monimediallista päivää surfaamalla netin ja television välillä. Enkä näköjään ole ainoa, joka on löytänyt tiensä YLEn Elävään arkistoon.

Tähän mennessä olen nähnyt jo kuinka Berliinin muuri murtui, lapsille opetettiin hapankaalin tekemistä, Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus tuli ilmi, UKK hiihti, Armi kruunattiin virallisesti kauniiksi, naisten oikeutta mennä yksin ravintolaan pohditaan ja Riitta Väisänen hurmaa Aikapommissa.

Mielestäni jo tällainen arkisto itsessään kertoo hyvin siitä, miksi me tarvitsemme YLEä. Mitä jäisi omasta ajastamme arkistoon, jos sähköistä tiedonvälitystä hoitaisivat tällä hetkellä ainoastaan kaupalliset radiot ja televisiot?

Onnittelut ja kiitokset siis 80-vuotiaalle YLElle. Juhlapäivän yhtenä katseluvinkkinä voin antaa YLE24:n Tulevaisuuden uutiset kello 20.10, siitä itsekkäästä syystä, että siellä olen minäkin.

26.4.2006

BBC kilpailemaan MySpacen kanssa

BBC on todentotta päättänyt pysyä mukana digitaalisen maailman kehityksessä. Brittiyleisradioyhtiön internetsuunnittelmat ovat sellaisia, että alta pois. Tämähän noteerattiin jo Hesarin uutispöytälaatikkoblogissakin.

Verkon ytimenä tulee olemaan ihmisten itse tuottama sisältö blogeineen ja kotivideoineen. Tavoitteena on luoda oma versio MySpace.com'ista: Jokainen kävijä voi luoda BBC:n saitista aidosti itselleen sopivan verkkopalvelun.

Eikä BBC odota vain ihmisten jakavan omia sisältöjään, se lähtee peliin laajalla rintamalla myös itse. Jo nyt he ovat testanneet television on demand -palveluja ja testi tulee laajenemaan pian pysyväksi osaksi verkkopalvelua.

Ashley Highfield kertoo Guardianin haastattelussa suorin sanoin sen, ettei yhtiö aio tapella tuulimyllyjä vastaan, vaan se aikoo hyötyä digitaalisuuden tuomista hyödyistä. Highfieldin sanoin:

"At any time you will be able to download any programme from the eight BBC channels and watch it on your PC and, we hope, move it across to your TV set or down to your mobile phone to watch it when you want."

Ei yritystä estää latauksia tai laitteelta toisen siirtämisen vaikeuttamista. On demand on mahdollisuus, jonka he aikovat hyödyntää. Tällaisesta asenteesta voisivat monet ottaa opiksi!

21.11.2005

Podcasting valtavirtaan 2010

Välillä sitä ehkä itsekin hukkuu vauhtisokeuteen ja odottaa uusien laitteiden lyövän itsensä läpi alta aikayksikön. Siksi on hyvä saada tutkimusdataa, joka pistää asioita vähän oikeampaan mittakaavaan.

Bridge Ratings'in tekemän tutkimuksen mukaan podcasting tulee saavuttamaan kriittisen massan Yhdysvalloissa vuonna 2010. Tähän mennessä yhdysvaltalaisista 5 000 000 (reilusti alle 2 %) on ladannut ja kuunnellut podcasting-lähetyksiä. Vuonna 2010 Bridge Rating odottaa kuuntelijoita olevan viikottain 18 000 000, jolloin podcasting on yhtiön mukaan päässyt todellakin valtavirtaan.

Itselleni mielenkiintoisin tulos tutkimuksesta oli se, että podcasting-lähetyksiä kuunnelleista vain alle 20 prosenttia (noin 1 000 000) kuunteli niitä mp3-soittimellaan. Suurin osa jenkeistä ei siis ole vielä innostunut ajasta ja paikasta riippumattomista radiolähetyksistä - täysin toisin kuin olen itse tähän saakka kuvitellut.

Podcastingin vauhti on kuitenkin vaikuttava, jos otetaan huomioon koko ilmiön ikä. Se osoittaa hyvin, kuinka mediatalojen ja mediatoimistojen on jatkuvasti haisteltava maailmaa: Uusien innovaatioiden haltuunotto tapahtuu digitaalisessa maailmassa paljon aiempaa nopeammin.

Olisi myös erittäin mielenkiintoista kuulla, miten kotimaiset kokeilut ovat lähteneet käyntiin. Käsi ylös, jos kuuntelet podcasting-lähetyksiä! Omat viikkokuunteluuni kuuluvat ohjelmat löydät sivun oikeasta alareunasta.

21.9.2005

Hesari iPodiin?

Micropersuasion kertoi eilen Reutersin uudesta ohjelmasta, joka kääntää heidän uutisensa podcasting-lähetyksiksi. Itse ainakin vielä tällä hetkellä otan kaikki relevantit podcasting-sisällöt ilolla vastaan, joten päätin heti testata uutta palvelua.

Ensivaikutelmani eivät sitten olleetkaan aivan yhtä innostuneita. Näköjään tekstin puheeksi muuttavat ohjelmat ovat vielä tasoltaan niin heikkoja, etten ainakaan minä jaksanut kuunnella koneen epämääräistä mutinaa kovin kauaa.

Jäin myös miettimään sitä, kuinka hyvin kirjoitettu teksti oikeasti kääntyy puheeksi. Muuttuuko kirjoitettu teksti ääneksi muuttamisen jälkeen hyväksi "radiojutuksi"? Aivan kuten muuttuuko hyvä lehtijuttu suoraan hyväksi nettijutuksi, jos sitä ei mitenkään editoida?

Vaikka haluaisinkin mielelläni lisää sisältöä omaan iPodiini, en ole vielä aivan varma, siirtyisinkö kuuntelemaan aamun Hesarin pääjutut mp3-soittimellani. Jos toteutus on monotonista konepuhetta, niin todennäköisesti en.

Jään innolla odottamaan kotimaisten toimijoiden seuraavia askeleita.

6.9.2005

Ainakin yksi tyytyväinen podcastingin kuuntelija

Radio on kasvanut korvaani kiinni. En erityisemmin välitä televisiosta, mutta ilman radiota tunnen oloni orvoksi. Ehkä olen ollut viime vuosina levoton siksi, että omat työni ovat pitäneet minut yhä tiiviimmin poissa radion äärestä.

Minusta radion ei tarvitse olla jukeboksi. Itse asiassa, sen ei pidä olla pelkkä jukeboksi. Siksi otinkin ilolla vastaan YLEn ensimmäiset podcasting-lähetykset, varsinkin kun lähetettävien ohjelmien lista vastasi aika täydellisesti omaa toivomuslistaani.

Latasin ensimmäiset ohjelmat soittimeen ja lähdin lenkille. Puhe ikuisista kysymyksistä rytmitti lenkkini aivan uudella tavalla. Ohjelmat, jotka olivat aiemmin täysin aikataulujeni ulottumattomissa, olivat minun. Juuri siinä hetkessä, jota itse pidän kaikkein rentouttavimpana ja tärkeimpänä.

Kaipaan puheradiota. Lauantaina palasin pitkän lenkin jälkeen kotiin, kroppa ekstaattisen väsyneenä ja mieli täynnä ajatuksia. Taidan vaihtaa kanavaa ja poistaa iPodistani kaikki turhat biisit.

30.6.2005

Podcasting-lähetykset Suomeen heti lomien jälkeen

> Lue vanhat kommentit Bloggerista

31.5.2005

Pari sanaa podcastingistä

Nyt blogini reaaliaikaisuus saa hieman hellittää. Podcastingistä on meuhkattu jo pitkään, joten kuukausi sitten asiakasuutiskirjeessämme julkaistu juttu ansaitsee mielestäni tulla julkaistuksi hieman laajemmallakin jakelulla. Ennen kaikkea siksi, että yllättävän moni ei podcasting-huumasta huolimatta ole vielä asiaan kovin perehtynyt.

Minä en ole vielä omaa mp3-soitinta hankkinut, vaikka oman musiikkikirjastoni digitoiminen iTunesiin onkin jo hyvässä käynnissä, mutta kyllähän näiden podcastingien kuuntelu hyvin duunikoneellakin onnistuu.

Podcasting: Radion pull-palvelu kohtaa tee-se-itse-radion

Mitä, jos kuka tahansa voisi tehdä omaa radio-ohjelmaa ja saada sille tuhansia kuuntelijoita? Tai jos voisit tilata radion suosikkiohjelmat suoraan omaan mp3-soittimeesi ja kuunnella ne silloin kun se parhaiten sopii? Molemmat onnistuvat jo nyt, kiitos podcastingin.

Blogit ovat jo muutamia vuosia tarjonneet kenelle tahansa kanavan luoda oman nettimedian, nopeasti ja helposti. Viime vuoden aikana pinnalle nousseet Applen iPod-soittimet ovat luoneet blogien kaltaisen ilmiön, jota kutsutaan nimellä podcasting.

Podcasting mahdollistaa sen, että kuuntelija valitsee itse, mitä ohjelmia hän kuuntelee ja milloin. Kun hän löytää kiinnostavia ohjelmia vaikka iPodderX:stä tai PodcastAlley'stä, hän tilaa ne RSS-lukijaansa, jonka kautta ne siirtyvät automaattisesti koneeseen yhdistettynä olevaan mp3-soittimeen.

Monet radiokanavat ovat jo lähes koko internetajan julkaisseet omissa verkkopalveluissaan ladattavia ohjelmia kuunneltavaksi, mutta vasta podcastingin kaltainen jakelu vie radion push-maailmasta pull-maailmaan.

Tilaamisen jälkeen uudet lähetykset latautuvat aina automaattisesti soittimeen, eikä kuuntelija koskaan missaa suosikkiohjelmaansa. Hän vain nappaa mp3-soittimensa ja kuuntelee valitsemansa ohjelmat lenkillä, työmatkalla, illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen - silloin kun se hänelle parhaiten sopii.

Tee-se-itse-puheradio
Kuluttaja on myös podcastingin aiheuttaman toisen suuren muutoksen keskiössä. Digitaalisen maailman kehitys on nyt edennyt siihen pisteeseen, että lähes kuka tahansa voi alkaa tehdä omaa radio-ohjelmaa ja lähettää sen RSS:n kautta ympäri maailmaa kuunneltavaksi. Vaikka podcasting ei olekaan aivan yhtä helppoa kuin blogien tekeminen, on se jo hämmentävän suosittua.

Omia säännöllisiä radiolähetyksiään verkossa jakelevat jo esimerkiksi NASA, amerikkalaisesta Music Televisionista tuttu Adam Curry ja viininystävien Grape Radio. Maailmalla kuunnelluimmat podcasting-lähetykset ovatkin lähes kaikki yksityisten ihmisten ja yritysten tuottamia, eivät suurten mediatalojen.

Parhaat podcastinglähetykset ovat laadultaan ja sisällöltään erittäin korkeatasoisia. Suurin osa podcasteistä on puheradiota ja lähetykset käsittelevät usein tiettyä, hyvinkin tarkkaan rajattua aihealuetta. Moni podcastingiä lähettävä on kertonut oman innostuksensa syntyneen siitä tosiasiasta, ettei nykyisessä radiokentässä ole tarpeeksi tilaa erillisille nicheohjelmille. Hyvänä esimerkkinä voi mainita amerikkalaisen Tim Bourquin, jonka kestävyysurheilulajeihin keskittyvällä Endurance Radiolla on tällä hetkellä 15 000 tilaajaa. Määrä on ehkä pieni, mutta jokainen kuuntelija on itse päättänyt ladata ohjelman ja kuunnella sen. Kohdennetumpaa radio-ohjelmaa on vaikea löytää.

Podcasting ei kuitenkaan rajoitu pelkästään radio-ohjelman kaltaisiin sisältöihin. Yksi podcastingin edelläkävijöistä on ollut amerikkalainen Duke University, joka on hyödyntänyt mp3-soittimia erityisesti vieraiden kielten ja musiikin opetuksessa. Yliopisto on jakanut ilmaiset soittimet opiskelijoilleen. Siinä missä opiskelijat jonottivat ennen kirjastoon kuuntelemaan opiskelunauhoja, he saavat esimerkiksi vieraiden kielten ääntämisohjeet tai klassisen musiikin kuuntelukurssin suoraan omaan iPodiinsa.

Tekijänoikeudet rajoittavat mediataloja
Suurista mediataloista podcasting on herättänyt eniten kiinnostusta yleisradioyhtiöissä, joilla on paljon puhelähetyksiä. Esimerkiksi BBC tarjoaa jo yli 20 radio-ohjelmaansa säännöllisinä podcastinglähetyksinä. Lähetettävien ohjelmien lista sisältää muun muassa ajankohtaisia haastatteluita, elokuva-arvosteluja ja urheiluohjelmia. Kaupallisista radioista esimerkiksi Virgin Radio tarjoaa podcastinginä suositun aamuohjelmansa hauskimmat palat. Suomen mediataloista ainakin Yleisradio on jo suunnitellut omien podcasting-lähetysten aloittamista.

”Asia on meillä mietinnässä. Palvelun idea on kyllä niin mainio, että meillä on aidosti pyrkimys kokeilla, olisiko podcasting meille yksi uusi tapa palvella yleisöjä,” kertoo YLEn radion uusista palveluista vastaava kehityspäällikkö Tuija Aalto.

Kuten nettilähetystenkin kanssa, niin myös podcastinglähetysten sisältöä rajoittavat tekijänoikeudet. Siksi ohjelmatarjonta on tähän asti keskittynyt pääasiassa puheohjelmiin.

”Toisin kuin usein luullaan, YLE ei suinkaan automaattisesti omista internetjakeluoikeuksia radiossa ja televisiossa esitettäväksi hankkimaansa sisältöön, vaan asiasta on sovittava kaikkien tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa erikseen”. 

”Tällä hetkellä meillä on journalistien kanssa voimassa oleva sopimus internetjakelusta ja tähän asti olemme tarjonneet journalistien oikeuksien piiriin liittyvää sisältöä streaming –formaatissa, eli ohjelma soitetaan YLEn palvelimelta niin, ettei sitä ladata mihinkään sieltä pois.”

Jos muuta kuin omien toimittajien tuottamaa sisältöä haluttaisiin podcastata, on neuvoteltava vielä esimerkiksi näyttelijöiden, kirjailijoiden ja muusikkojen oikeuksia valvovien järjestöjen kanssa.

"Meidän täytyy muodostaa tekijänoikeuksia edustavien järjestöjen kanssa yhteinen näkemys sopimusten soveltamisesta podcastingiin", Aalto kertoo.

”On neuvoteltava melkoisen paljon ennen kuin olemme digitaalisessa on demand - maailmassa koko YLEn sisältövalikoimalla,” Aalto naurahtaa.

Ohjelmistot ovat jo valmiina
Kaupalliset ja yleisradioyhtiöt rakentavat parhaillaan omia podcastingstrategioitaan. Kentälle on tullut jo paljon uusia pelureita, esimerkiksi Loyal Ears –yhtiö tarjoaa radiokanaville uutta ohjelmistoa, joka mahdollistaa podcasting-lähetysten helpon tekemisen ja jakelun. Kanavat voivat itse päättää tarjoavatko ne lähetyksiä ilmaiseksi vai pientä maksua vastaan.

Mediayhtiöille podcastingin aiheuttama muutos ei ole välttämättä suuri, kunhan tekijänoikeuskysymykset saadaan sovittua. Heille kyse on pitkälti uuden jakelutavan käynnistämisestä, kuten Yleisradion Aaltokin muistuttaa: "Podcastinghan on vain yksi tapa vielä kätevöittää sisältöjen vastaanottamista, rss-koodin pohjalle kehitetyllä softalla."

Suuremmaksi muutokseksi voi tulla se, että nyt tekniikka mahdollistaa aktiivisten mediankuluttajien itse tuottamat radio-ohjelmat. Jos sinulla on sanottavaa digitaalisella aikakaudella, voit sanoa sen juuri sillä tavalla, mikä soveltuu itsellesi parhaiten: kirjoittavat voivat blogata ja puhujat podcastata. Kun nettiyhteydet yhä nopeutuvat, tulevat seuraavaksi varmasti vuoroon videoblogit. Yleisö valtaa hiljalleen mediaa takaisin itselleen.

5.4.2005

Kuluttajat valtaavat mediaa takaisin itselleen

Siinä missä blogit olivat viime vuoden kuumin uutuus (vaikkeivat uutuuksia varsinaisesti olleetkaan), tänä vuonna meuhkataan podcastingeistä, eli verkosta RSS-lukijan kautta omaan MP3-soittimeen ladattavista, yksittäisten ihmisten tai medioiden tarjoamista ohjelmista.

Podcastingin idea on oikeasti hieno, tosin tällaiselle kotikäyttäjälle ainakin vielä nyt blogaaminen tuntuu helpommalta.

Merkittävintä podcastingissä on ennen kaikkea se, että se jatkaa hyvin blogien aloittamaa trendiä, jossa entiset käyttäjät ryhtyvät itse toimijoiksi ja toimittavat ohjelmaa, jota jaellaan internetin kautta: Blogien kautta podcastingiin ja varmasti pian myös televisio-ohjelmien kaltaisiin kokonaisuuksiin.

Reutersin julkaiseman tutkimuksen
mukaan 29 % amerikkalaisista MP3-soitinten omistajista on ladannut podcasting-ohjelmia. Onko kyse siis marginaalisesta ryhmästä?

19.1.2005

Iltatyttöjen salatut elämät

Asialleen omistautuneet ihmiset - ja vieläpä verbaalisesti lahjakkaat - jaksavat aina ihastuttaa. Erityisesti silloin, kun he käyvät merkittävän, mutta aivan liian vähän käsitellyn aiheen kimppuun.

Suosikkikeskustelupalstani suosikkikeskustelu on eittämättä filosofistakin pohdintaa sisältävä ketju Iltatytöistä.

http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1033120&page=0&view=collapsed&sb=5&o=&fpart=1

Ihmettelen vain, että miksi tätä keskustelua ei käydä Iltalehden palstoilla?

Blogilupaus

  • Irtoideoita, varastettuja ajatuksia ja outoja huomioita digimediasta minun, eli Pirkka Aunolan silmin.

    Työskentelen YLE Uudet palvelut -yksikössä strategisena suunnittelijana, ja seuraan työkseni digitaalisten ja interaktiivisten medioiden kehittymistä.

    View Pirkka Aunola's profile on LinkedIn

    Pirkka Aunola's Facebook profile

Täältä löydät

Lukuvinkkini

Kotipesäni muualla