Digikko

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

"Pitäkää Areena vapaana!" evästi Grand One -tuomaristo meitä eilen palkintojenjaon päätteeksi.

Haluaisin tätä samaa itsekin, ja keskustelin asiasta eilisissa juhlissa muutamankin ihmisen kanssa. Muistutin, että jos ja kun asia on heidän mielestään tärkeä, tulisi heidän kertoa tästä myös niille, jotka asiasta päättävät.

Päätös Areenan vapaasta käytöstä ei ole täysin omissa käsissämme. Politiikka ja sähköisen median kilpailukuviot sotkeutuvat tässä(kin) asiassa iloiseksi sekamelskaksi, mikä on eittämättä valtion laitoksen varjopuolia.

Kerromme kyllä täällä oman mielipiteemme, tuomme avoimuuden näkökannan esille aina kun vain voimme ja valmistelemme ehdotuksia, mutta päätöksen tekevät toiset.

Mitä me voisimme tehdä yhdessä pitääksemme Areenan vapaana?

Nettijakelulla uusia yleisöjä Nelosen malliin

Nelosen ja Disneyn sopimus suosikkisarjojen nettijakelusta on hatunnoston arvoinen uutinen.

Tekniikkaa ja laitonta lataamista vastaan on järkevintä taistella tarjoamalla sisällöt helposti ja kohtuuhinnalla ihmisten saataville.

Uusi Hot from the US -palvelu (nimeen olisi voinut myös vähän panostaa) on mielestäni myös siinä mielessä toimiva ratkaisu, että sillä voidaan tavoittaa aidosti uusia kohderyhmiä.

Nykyisten kotimaisten nettitelevisioiden ongelmana on se, että viikon tai kuukauden ajalle tarjottu siirretty katselumahdollisuus houkuttelee lähinnä vain niitä, jotka kyseisiä ohjelmia jo muutenkin katsovat.

Uusien yleisöjen tavoittamiseksi tarvitaan jotain muuta, ehkä Nelosen malliin?

Virtuaalisia ja fyysisiä jakelukanavia

Istuin innosta piukkana alkuviikon BBC:llä. Olin suunnitellut bloggaavani läpi EBU:n nettiryhmän seminaarin, mutta eihän kokoushuoneessa tietenkään ollut nettiä. Siitä olisi ehkä voinut päätellä jotain.

Muutamista äärettömän mielenkiintoisista ideoista ja case-esimerkeistä huolimatta kaiken läpi paistoi, että huoneeseen olivat kokoontuneet televisio- ja radioihmiset puhumaan netistä.

Tajusin vasta tänään, että osin keskustelu oli kuin toisintoa viime vuosituhannen lopun netti-innon ajoilta.

Tuolloin netti nähtiin usein ennen kaikkea jakelukanavana, jonne dumpattiin ja copy-pastetettiin esitetekstit, kuvat, tiedotteet ja muut.

Nyt tuo samainen jakelukanava-ajatus kukoistaa voimakkaana, mutta dumpattavat sisällöt ovat vain vaihtuneet kuvista ja teksteistä videoiksi ja audioiksi. On kuin toisaalta oltaisiin ymmärretty netin tärkeys, mutta silti haluttaisiin jatkaa vain kuten aina ennenkin.

Ohjelmat ovat toki tärkeitä, ja hyvät ohjelmat tulevat keräämään paljon katsojia myös netissä.

Oma Areenammekin toimii mainiosti yhden viikon katseluarkistona, mutta pitkät, toisiin medioihin suunnitellut ohjelmat eivät ole netin kannalta välttämättä kaikkein toimivin formaatti.

Oikeusneuvotteluja tulee toki jatkaa niin, että kaikki ohjelmisto voisi olla ihmisten katseltavissa ja kuunneltavissa myös verkossa. Nyt vain tuntuu kuin tämä oikeus- ja jakelutaistelu hukuttaisi alleen verkon ehdoilla tehtävien sisältöjen kehittämisen ja tuottamisen tärkeyden.

Tai ehkä minä olen vain kärsimätön ja haluan saada kaiken heti. Paitsi iPhonen. Minulle riitti kurkistelu fyysisen jakelukanavan ikkunan takaa:

Aggregaatteja ja muita lonkeroita

Videoiden määrä netissä kasvaa, käyttäjien tuottamat sisällöt ovat tulleet jäädäkseen, niillä voidaan tehdä bisnestä ja vain hyvä sisältö pelittää. Näihin neljään pääkohtaan voisi kiteyttää Bear Stearnsin viihdeteollisuutta ja erityisesti netin kasvavaa videomarkkinaa käsittelevän raportin (pdf).

Sinänsä raportissa ei ollut yllätyksiä, mutta muutama kohta sai ajatukset liikkelle, varsinkin nyt kun teen työtä  mediadinosauruksessa. Raportin lähtökohtana voisi pitää sitä, etteivät erilaiset audiovisuaaliset sisällöt enää todellakaan ole vain sähköisten medioiden etuoikeus.

Kilpailu lisääntyy merkittävästi, kun printtimedia lähestyy sähköistä mediaa omalla nettivideotarjonnallaan ja käyttäjien omat videokamerat työntävät verkkoon yhä enemmän materiaalia.

Jäin itse miettimään, että sähköisten medioiden perinteinen etulyöntiasema audiovisuaalisessa sisällössä voi helposti muuttua myös taakaksi.

Perinteiseen broadcasting-formaatin ohjelmat eivät välttämättä ole se muoto, joka verkossa vetää parhaiten. Toiset haluavat kokonaisia ohjelmia, toiset lyhyempää videovirtaa. Molempia olisi tarjottava ja kummatkin olisi osattava paketoida hyvin. Me olemme Areenan kanssa todellakin vasta alkuvaiheissa.

Klippiä ja ohjelmaa tulee verkkoon koko ajan lisää. Kun sisältöä on järjettömän paljon, tarvitaan vielä nykyistäkin enemmän välikäsiä, aggregaattipalveluita ja hakukoneita. Bear Stearnsillä on kova luottamus siihen, että jonkun on luotava järjestystä kaaokseen.

Perinteisille  mediayhtiöille tämä kehitys on jälleen kerran haasteellinen.

Me - näin reilun puolen vuoden kokemuksen perusteella - rakennamme mielellämme omia järjestelmiämme. Välikädet ovat olleet pahasta ja olennaisinta on ollut liikenteen ohjaaminen juuri omaan palveluun.

Ehkä näin on tapahtunut myös mittausteknisistä syistä. Kun kokonaisyleisöjä verkosta on muuten vaikea mitata, on helpompi pyrkiä keskittämään kaikki liikenne omaan palveluun.

Mutta raportin mukaan varsinkin nuoremmat netinkäyttäjät pitävät You Tuben kaltaisia videoaggregaattipalveluita ja kavereiden suositteluja parhaimpina tapoina löytää uutta sisältöä. Medioiden omat palvelut jäävät suosiossa pitkälle aggregaattien jälkeen.

Itse uskon, että kaiken liikenteen ohjaaminen vain omaan palveluun on pidemmän päälle vain taistelua tuulimyllyjä vastaan. Mutta minkäs teet, kun oikeudet tulevat vastaan?

Meille olisi tietenkin mukavaa, jos kaikki haluaisivat kuluttaa sisältönsä juuri Areenassa, mutta pirstoutuvassa mediamaailmassa jo tällaisen toiveen esittäminen olisi pään laittamista pensaaseen.

Miten löytää se järkevä tapa ylettää videolonkerot ympäri verkon, niin että tekijöiden oikeudet otetaan aidosti huomioon? Mikä olisi optimaalinen tapa jaella sisältöjä ympäri verkon, niin että ne olisivat helposti ja laillisesti löydettävissä, tilattavissa ja kulutettavissa?

Hakukoneoptimointi on tietenkin yksi ratkaisun osa, mutta sen lisäksi tarvitaan paljon neuvotteluita sekä halua ja tahtoa ymmärtää digitaalisen maailman kehittymistä. Erityisesti sen vuoksi, että meillä kaikilla olisi töitä myös jatkossa.

BBC:n iPlayer aikaistui

BBC:n Areena eli iPlayer starttaakin jo heinäkuussa aiemmin ilmoitetun marraskuun sijaan (via: Paid Content).

Hyvältä näyttävä kokonaisuus (video) mahdollistaa ohjelmien katselemisen ja lataamisen viikon ajan tv-esityksen jälkeen, jonka jälkeen ladattuja ohjelmia voi katsella omalta iPlayer-tililtä 30 päivän ajan.

Myöhemmin iPlayerissa voi myös katsella kanavien suoria streaming-lähetyksiä, mutta tämä yhdessä mm. radio- ja podcastinglähetysten kanssa on vuorossa vasta myöhemmin.

Mielenkiintoista on se, että myös BBC toteuttaa netti-tv:nsä Microsoft/wmv/wma -pohjaisesti, joten Mac- ja Unix-käyttäjät jäävät alkuvaiheessa iPlayerittä. Tämä on aiheuttanut napinaa, syystäkin. Virallinen lausunto asiasta kuuluu näin:

"It is not possible to put an exact timeframe on when BBC iPlayer will be available for Mac users. However, we are working to ensure this happens as soon as possible and the BBC Trust will be monitoring progress on a six monthly basis."

Sama haaste näköjään toisella puolella kanaalia, ja uskokaa tai älkää, kyllä täälläkin tuohon ongelmaan ratkaisua mietitään. Malttakaa vain hetki!

Nettistriimit nostamaan radioita?

Samaan aikaan täällä ja muualla:

Kaupalliset radioasemat avasivat tänään rinnakkaislähetyksensä Internetissä. Teosto ja Suomen Radioiden Liitto pääsivät sopimukseen musiikkikorvauksista. [Taloussanomat]

Proving once again the strength of the Internet for brining together people of like mind to take action, the regularly scheduled programming of millions of Internet radio listeners will be interrupted today when tens of thousands of U.S. webcasters observe a national Day of Silence. [whatsnextblog.com]

On mielenkiintoista katsoa nostavatko nettistriimit suomalaisten radiokanavien suorastaan ankeita kävijämäärätilastoja. Voisiko tämä jopa kannustaa kanavia kehittämään verkkopalveluitaan, vai tyytyvätkö he siihen, että simulcasting pelastaa? Se on ainakin varmaa, että 2020 radio on varmasti jotain muuta kuin nyt!

Mutta laitanko nyt sitten päälle Radio Novan, Iskelmäradion, Voicen,  NRJ:n, Radio Helsingin vai jonkun YLEn kanavan?

Itse toivoisin striimilistalle pikaisesti Groove FM:ää. Siihen saakka suosittelen ehdottomasti valitsemaan X-ryhmää on demandina - ja kyllä tätä muidenkin musiikkiohjelmien listaa kelpaa ylpeästi esitellä!

Televisio 2.0, missä viivyt?

Oma Topfield-digiboksini on alkanut temppuilla. Tyyppivika, osaavat fiksummat kertoa, kun valittelen nauhoitettujen ohjelmien katoavan tai muuttuvan 0 MB:n kokoisiksi ihan tuosta vain. Ei kiva.

Teknisten ongelmien lisäksi ainakin omat boksini ovat tähän saakka olleet nettiin tottuneelle todellisia pettymyksiä. Varsinkin se ottaa päähän, että digiboksin hakuominaisuudet ovat aidosti huonoja.

Onhan EPG toki parannus menneeseen aikaan, mutta ei se erityisemmin auta löytämään 60 kanavamme joukosta katsottavaa. Missä on EPG:n hakukenttä, kysyn vaan.

Jos haluaisin katsella kevyen hömppäkomedian juuri nyt, niin miten sen löytäisin? Nörtimmät voisivat toki kikkailla tähän jotain ratkaisuja, mutta perushumanisti ei osaa.

Haluaisin vain Googlen boksiini, en sen kummempaa.

Erityisesti kaipaan hakua siksi, ettei minun täytyisi elää pelkästään niiden kökköjen ohjelmakuvausten perusteella, joita EPG:stäni löydän. Ai niin, jos löydän. Ainakin Welhon verkossa ohjelmatiedot puuttuvat monilta kanavilta vieläkin.

Onneksi parempi vaihtoehto on jo käytössä.

Yhteys Joost'iin ja pikainen haku löysi Berliini-friikille jälleen uuden, aiemmin näkemättömän muuridokumentin (niitä muuten riittää!). Ohjelma keskeytyi kätevästi vessataukojen ajaksi, ja muiden muurista äärettömän kiinnostuneiden kanssa pystyi vielä chättäilemäänkin katselun jälkeen. Ei paha.

Plussat nauhoittava digiboksi toki saa mainosten ohittamismahdollisuudesta. Joost'issa mainokset lävähtävät milloin vain keskelle ohjelmaa, yleensä ottaen mahdollisimman huonoihin väleihin.

Minä haluaisin nykytelevisioni mielellään jo nyt netissä. Joost toimii kyllä, mutta vielä kun sinne saisi kotimaistenkin kanavien sisällöt, niin...

Unohdettu radio

Pohjoismaisten nettikollegoiden tapaaminen sisälsi paljon naurua, ironiaa, ideoidenvaihtoa ja kritiikkiäkin. Päivien ytimessä olivat yleisradioyhtiöiden uutiset, joten pinnalle nousivat varsinkin verkko, videot ja äänen antaminen myös muille kuin toimittajille. Kaksi päivää avointa keskustelua ilman aikataulupaineita teki hyvää.

Perjantaina iltapäivällä tajusin yhtäkkiä yhden asian. Tällä hetkellä keskustelu medioista pyörii paljon television, netin ja printin ympärillä. Radio tuntuu jäävän helposti keskusteluiden ulkopuolelle.

Radiothan lähtivät oikeastaan vastaamaan digitaalisuuden tuomiin muutoksiin jo varhain. Suomessakin nettiradiot saivat kukoistaa, mutta nyt tekijänoikeuskysymykset ovat hiljentäneet suurimman osan kotimaisista verkkoradioista.

Puhesisällöissä YLE on vahva verkossakin ja vapaaehtoiset pioneeritkin tekevät hyvää jälkeä. Mutta siitä huolimatta katselen kateellisena esimerkiksi SR:n ja DR:n nettiradiovalikoimia: Puheen lisäksi musiikkia ja kokonaan nettiin räätälöityjä radiokanavia.

Ehkä radio jää keskusteluiden ulkopuolelle siksi, että se on jo monilta osin siirtynyt on demand -aikaan paljon muita perinteisiä medioita aikaisemmin. Sääli vain, että Suomessa tämä ei täysin onnistu.

Minäkin kuuntelen Pandoraa silloin, kun pelkkä puhe ei rentouta.

10 % television katselusta netissä jo ensi vuonna?

10 prosenttia television katselusta tapahtuu jo ensi vuonna internetissä, laukoo BBC:n tulevan iPlayer -netti-tv:n kehittämisestä vastaava Ashley Highfield Telegraphin haastattelussa.

Näihin lukuihin BBC on päätynyt viimeisimpien on demand -netti-tv-palvelunsa testien perusteella ja Highfield uskoo samaisen suhdeluvun toteutuvan piakkoin myös käytännössä.

Tärkeäksi netti-tv:tä eteenpäin puskevaksi voimaksi Highfield näkee langattomat verkot. Kun kodit alkavat varustautua langattomilla verkoilla, siirtyvät nettifilkat kätevästi tietokoneen kautta myös televisioon. Ja onhan sohvalla istuen paljon mukavampi ohjelmia tiirailla.

Suomessa samainen kymmenen prosentin katseluosuus tarkoittaisi Finnpanelin nykyluvuilla reilua 16 minuuttia netti-tv:tä päivässä. Tämän hetken netinkäyttöluvuilla se olisi lähes neljännes koko netissä kulutetusta ajasta, melkomoinen potti.

Highlandin kanssa täytyy olla samaa mieltä siitä, että suurin netti-tv:n käytön kasvun este on ollut tarjonnan puute. Mediat voivat ottaa kehityksen hitaudesta syytä omille niskoilleen ja erityisesti tästä voidaan syyttää sähköisen median taloja. Tavaraa on ollut, mutta halu suojella perinteistä kultamunaa on pitänyt ne turhan pitkään lähtökuopissa.

Odottelu voi sattua omaan nilkkaan: Tänä vuonna yhä useampi mediatalo pyrkii pääsemään osalliseksi kasvavasta netti-tv-kakusta. Tarjonta tulee kasvamaan ja apajalle pyrkivät myös monet muut kuin perinteiset televisiotalot.

Monille medioille netti-tv tarjoaa täysin uudenlaisia mainosmuotoja (lue: mahdollisesti korkeampia tuloja) ja jotkut näkevät siinä myös keinon kiertää television tiukahkoa tuotesijoittelulainsäädäntöä (lue: uusia tapoja ansaita).

Tarjonta tulee tämän vuoden aikana lisääntymään myös meillä merkittävästi - esimerkiksi iltapäivälehtien ja YLEn panostukset tulevat kasvamaan - ja katselupotin jakautumista on mielenkiintoista seurata.

Vievätkö voiton tv- vai kotivideotasoiset tuotannot? Ja mikä verkkomedia voi vuoden lopussa julistaa olevansa Suomen suosituin netti-tv?

BBC yhteistyöhön P2P-firman kanssa

BBC on päättänyt lyödä hynttyyt yhteen korkearesoluutioisten videoiden tiedostonjakoon erikoistuneen Azereus-firman kanssa, joka tunnetaan ehkä parhaiten BitTorrentin kehittäjänä.

BBC Worldwiden ohjelmisto- ja digipomo Beth Clearfield sanoo, että uusi sopimus tähtää ennen kaikkea mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseen. Mitä enemmän ja eri kanavissa ohjelmia voidaan jakaa, sitä parempaa se tarkoittaa BBC:lle.

Eikä haittaa ole varmasti siitä, että ohjelmien jakelukustannukset eivät tällaisessa tapauksessa jää pelkästään BBC:n harteille.

Heti ensi vaiheessa Azereuksen Zudeon'iin julkaistaan BBC:n oma kanava, jossa julkaistaan satoja jaksoja suosikkisarjoista. Jakoon tulevat muun muassa Doctor Who, League of Gentlemen, Little Britain ja Faulty Towers.