Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
"Pitäkää Areena vapaana!" evästi Grand One -tuomaristo meitä eilen palkintojenjaon päätteeksi.
Haluaisin tätä samaa itsekin, ja keskustelin asiasta eilisissa juhlissa muutamankin ihmisen kanssa. Muistutin, että jos ja kun asia on heidän mielestään tärkeä, tulisi heidän kertoa tästä myös niille, jotka asiasta päättävät.
Päätös Areenan vapaasta käytöstä ei ole täysin omissa käsissämme. Politiikka ja sähköisen median kilpailukuviot sotkeutuvat tässä(kin) asiassa iloiseksi sekamelskaksi, mikä on eittämättä valtion laitoksen varjopuolia.
Kerromme kyllä täällä oman mielipiteemme, tuomme avoimuuden näkökannan esille aina kun vain voimme ja valmistelemme ehdotuksia, mutta päätöksen tekevät toiset.
Mitä me voisimme tehdä yhdessä pitääksemme Areenan vapaana?
"Vanhemman väen" on joskus vaikea ymmärtää netin maksuttomuutta ja vapautta. Täysi avoimuus jopa pelottaa.
Uskon, että vapaalla ja maksuttomalla palvelulla pystytään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen paljon tehokkaammin kuin aidoilla ja porteilla.
Jos vapauden ajatus tökkiin, niin kannattaa lukaista kirjani "Strategy of Giving". Kirja on maksuton.
Kirjoittanut: Miikka Leinonen | 14.3.2008 klo 17.22
Jos yleisradiota ei olisi ollut olemassa, se olisi keksitty internet-aikakaudella. Yleisradion aatteellinen pohja on, että kantamalla yhdessä korsia kekoon aggregoidaan varoja sitä varten että voidaan yhdessä nauttia meille tehdyistä palveluista, joita ei syntyisi markkinatalouden ja massaviihteen kannattavuusmekanismeilla.
Jos yleisradio olisi keksitty internet-aikakaudella, sen ohjelmatuotanto- ja -hankintasopimusrakenteet ottaisivat paremmiin huomioon sisällön julkaisun public domainiin: ohjelmat ostettaisi esitysoikeuksien haltijoilta sellaisin kollektiivisopimuksin, että ne voitaisi julkaista Creative Commonsin kaltaisella lisenssillä koko yhteisön käyttöön. Webkehittäjät saisivat imeä ohjelmatieto- ja ohjelmasisällöt tekstinä, äänenä ja liikkuvana kuvana omiin palveluihinsa niin että ei olisi vain yhtä ohjelmaopasta ja yhtä YLE Areenaa, vaan monia erilaisia, erilaisten käyttäjäryhmien tekeminä ja erilaisten kohdeyleisöjen mieltymyksiin sovitettuina.
Pystyykö nykyinen YLE kääntymään uuden aikakauden vaatimalle uralle ja ymmärtääkö omistaja, eduskunta, edellyttää sitä, jää nähtäväksi. Minusta se olisi hienoa, ehkä jopa välttämätöntä, jotta myös internetvalveutuneet ja uudet suomalaissukupolvet pitäisivät YLEä merkityksellisenä ja tärkeänä ja rahoittamisen arvoisena.
Kirjoittanut: Tuija Aalto | 16.3.2008 klo 12.00
Miikka: Näinhän se on, mutta eiköhän muutos vähitellen avaudu yhä useammalle. Kirjoittamasi teosta ja näkemyksiä tästä todellakin tarvitaan!
Tuija: Aggregointimalliin meneminen olisi ihmisten ja YLEn etu, ja emmeköhän ole siihen suuntaan vähitellen menossa.
Vastarintaa tullee varmasti kaupallisilta kilpailijoilta, joiden mainosnäyttöpohjaiseen nettibisnesmalliin aggregointi ei nykyisellään vielä oikein istu.
Olen jo kuullut valituksia siitä, että YLEllä on etulyöntiasema sisällön jakamisessa, koska meidän ei tarvitse saada sivunäyttöjä omaan palveluumme mainosmyynnin vuoksi.
Se on totta, mutta eiköhän yhteisillä rahoilla tehtyjen sisältöjen tulisi olla myös yhteisesti hyödynnettävissä.
Kirjoittanut: Pirkka | 16.3.2008 klo 14.04
Kaupallisten palvelujen suunnittelijat voisivat kysyä itseltään, löytyisikö parempia ja luotettavampia tapoja mitata yleisön suomaa huomiota ja arvostusta kuin sivunäytöt.
Kirjoittanut: Tuija Aalto | 16.3.2008 klo 14.15
Tuija: Vuosikausien taakka on aika kova sillä puolella.
Vasta nyt aletaan kunnolla kärsiä siitä, että verkkoon rakennettiin aikoinaan perinteisistä medioista tuttu mainontamalli.
Kirjoittanut: Pirkka | 16.3.2008 klo 14.23
blogisi sisältää todella erittäin hyvää tietoa tästä asiasta, olen oikeastaan hyötynyt paljon tästä blogista ja se todella auttoi minua Laajenna minun tietääkseni.
http://www.buyaviagra.net
Kirjoittanut: Joseph Esau | 21.5.2008 klo 9.21