Haluaisitko jakaa koko digitaalisen elämäsi?

Jos kerran jo bloggaat sekä jaat suosikkibiisisi, omat valokuvasi ja hauskat videosi verkossa, mikä estää menemästä vieläkin pidemmälle? Slifeshare'llä voi jakaa lähes kaiken datan omasta tietokoneen käytöstä toisten surfailijoiden kanssa.

Käyttäjän omalla luvalla tehtävän Big Brother -valvonnan tuloksena verkkoon siirtyvät tiedot netin selailusta, RSS-feedeistä sekä musiikki- ja videotiedostoista siirtyvät suoraan Slifeshare'n saitille.

Käyttäjä saa toki valita näyttääkö hän tietonsa vain ystävilleen vai kaikille. Hän voi myös valita mitkä tiedoista julkaistaan, joten esimerkiksi nettisaittien listalta voi filtteröidä pois ne epäilyttävimmät.

Vaikka tiedoista voi web 2.0 -henkeen koostaa widgetit omaan blogiin, ei Slifeshare'n tarkoituksena ole vain oman elämän paljastaminen toisille.

Esittelytekstistä paistaa läpi perustajien syvä usko siihen, että tämä palvelu on vain pari astetta aiempia palveluita kehittyneempi kollektiivisen tiedon jakamisjärjestelmä. Käyttäjien profiilit yhdistyvät verkkopalvelussa samanhenkisten ihmisten naapurustoihin, joiden avulla voi löytää paljon uutta, mielenkiintoista surfattavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa.

Mutta kiinnostaisiko jotain oikeasti tietää, että Helsingissä majaileva 31-vuotias mieshenkilö on tänään vieraillut erityisen paljon matkailusivustoilla (talvilomalle pitäisi päästä), googlannut Panasonicin akkulaturin ohjeita, katsellut YouTubesta Gotan Projectin videoita sekä lukenut erityisesti Mashablen RSS-feediä?

Ehkä.

Minun on myönnettävä, että jotain koukuttavaa palvelussa on. Paljastaako esimerkiksi CeeDubbin profiili oikeasti jotain merkittävää omistajastaan? Emmehän me voi tietää, mitä hän on päättänyt itsestään olla julkaisematta.

Itse en vielä osaa sanoa, kuinka pitkälle olisin itse valmis menemään digitaalisen elämäni jakamisessa. Mitkä asiat haluaisin pitää omana tietonani?

Susan Kurosen innoittamana kysymyksen voisi kääntää myös muotoon: Mitkä asiat haluaisin myös muiden pitävän vain omana tietonaan?