Viraalivideoita on viime päivinä tippunut sähköpostiin enemmänkin, enkä valita. Suurin osa on ollut oikein toimivia ja erityisesti nautin Amazing Amandan tapaamisesta.
Kaikkien filkkojen ja pelien keskellä mieleeni on hiipinyt ajatus, että kaikesta hauskuudesta huolimatta viraalifilkat kuuluvat word of mouth -markkinoinnin massamarkkinointisiipeen. Ne nyt vain ovat tv-mainontaa, jolle ei ostettu mediatilaa.
Pidän hyvistä filmeistä ja niillä on eittämättä oma paikkansa markkinoinnissa. Mutta minusta viraalivideon postittaminen eteenpäin ei ole todellista suosittelua, vaikka näin monet tuntuvat ajattelevankin.
Viraalimarkkinointi on vain tekohengitystä, jos ja kun markkinoija joutuu jossain vaiheessa osoittamaan asiakkailleen oikean totuuden: tuotteen tai palvelun, jossa ei ole mitään ihmeellistä.
Voin toki laittaa hauskan filkkanne eteenpäin ja tarjota teille näin ilmaista mediatilaa, mutta olennaisempaa olisi varmasti tuotteenne suosittelu juuri oikeille henkilöille?
Meidän mainos- ja mediatoimistohemmojen on toki paljon helpompi sanoa, että tehdäänpä viraalifilmi kuin todeta, että tuotteeseenne pitäisi tehdä parannuksia, jotta se olisi aidosti kilpailijoidenne vastaavia tuotteita parempi. Ehkä tämä lause tulisi kuitenkin päästää ulos suusta aiempaa useammin.
Seth Godin kannustaa suostuttelumarkkinointiin tähtääviä yrityksiä astumaan hetkeksi ihan oikeasti asiakkaidensa saappaisiin:
Kyllä minä kuluttajana ymmärrän, että kaikki haluaisivat minun kertovan eri tuotteista eteenpäin, mutta miksi minä sen tekisin? Mitä minä siitä kostun? Osaatko vastata näihin kysymyksiin?
Miksi ottaisin sen riskin, että suosittelemani tuote olisikin ystäväni mielestä suuri pettymys? Sehän syö minun uskottavuuttani!
Aidosti parempi tai erilainen tuote ryyditettynä esimerkiksi viraalimarkkinoinnilla saa minut kyllä aktivoitumaan. Sitä vain tapahtuu valitettavan harvoin.
Ja jos tuotteessa on jokin koukku, ei sitä varten välttämättä edes tarvitse kuvata filkkaa. Silloin pelkkä tuoteinfokin tekee minusta sekä tilaajan että suosittelijan. Luulisi sen tulevan pidemmän päälle edullisemmaksi?
Markkinointitoimistossa on vain vaikea sanoa asiakkaalle, että ehkä asiakkaan olisi kannattanut ottaa toimisto mukaan jo tuotekehityksen aikaisemmassa vaiheessa tai ehkäpä sitä verkkoa olisi voinut hyödyntää jo siinä tuotekehitysvaiheessa. Mutta ei sitä viitsi sanoa, kun varmasti moni tietää että ei siellä tuotekehitysvaiheessa toimisto pärjäisi. Harvalla toimistolla on sellaista toimialaosaamista, että jotain fiksua osaisivat tuotteen konseptointivaiheessa sanoa. Vai onko sellaisia?
Tuotekehitys vs. markkinointi -ottelu on verkon myötä kääntymässä tuotekehityksen eduksi. Toisaalta kyllä se markkinointikin roolinsa löytää kunhan verkossa alkaa neljän ruuhka.
Idealistinen ajattelutapani on, että verkko tekee hyvien tuotteiden kehittämisestä moninkertaisesti helpompaa ja myös mahdollistaa niiden markkinoinnin ennennäkemättömällä voluumilla (koska kun tuote oikeasti rokkaa, tuotekehityksessä on kuunneltu asiakkaita ja launch on hoidettu oikein, niin verkko hoitaa sen kampanjasuunnittelun ja mediamyynnin). Ei-niin-innovatiivisten tuotteiden markkinointi tulee edelleen olemaan haastavaa, mutta keinot ovat rajallisempia ja huomattavasti haasteellisempia. Toisaalta sitäkin suuremmalla syyllä markkinointitoimistojen pitäisi opiskella nettiä, koska verkon tehokkaimmat ja helpoimmat markkinointikeinot eivät tulevaisuudessakaan tule olemaan sellaisia jotka toisivat läjäpäin rahaa markkinointitoimistoille (ilmiöt harvoin syntyvät jatkossakaan markkinointitoimistoissa). Tätähän varmaan viraalimarkkinoinnin haasteilla pyrit havainnollistamaan - tai ainakin sen ajatuksen minä tuosta sain.
Kirjoittanut: PerttuT | 30.11.2006 klo 2.12
Se, mitä markkinointitoimistot voisivat oikeasti tuoda tuotekehitysprosessiin mukaan on kuluttaja ja kuluttajakäyttäytyminen.
Niin uskomatonta kuin se onkin, edelleenkin tuotteita kehitetään monissa paikoissa 100 %insinöörivetoisesti ilman pienintäkään käsitystä siitä, missä tilanteessa ihmiset kehitettävää tavaraa käyttäisivät, miten he haluaisivat sitä käyttää tai mitä ominaisuuksia he haluaisivat lisää. Tai vähemmäksi.
Esimerkiksi kuluttajien halu ja toive saada yksinkertaisemmin käytettäviä laitteita ei mene millään jakeluun. Aina vain uusia ja uusia ominaisuuksia ja uusia nappuloita laitteiden kyljissä. Ja sitten näitä ominaisuuksien litanioita pitää oksentaa kaikessa viestinnässä.
Katsokaapa vaan vaikkapa televisiolaitteiden mainontaa. Suuri osa suomalaisista ainakin harkitsee uuden vehkeen hankkimista, mutta mainonta suunnataan toisille insinööreille, sille vähemmistölle joka ymmärtää kaikki ilmoitusten lyhenteet ja numerot.
Kirjoittanut: Kivis | 30.11.2006 klo 8.26
"Mutta ei sitä viitsi sanoa, kun varmasti moni tietää että ei siellä tuotekehitysvaiheessa toimisto pärjäisi. Harvalla toimistolla on sellaista toimialaosaamista, että jotain fiksua osaisivat tuotteen konseptointivaiheessa sanoa. Vai onko sellaisia?"
Sepä se. Mitä tehdä, kun pelkällä leiskan vääntämisellä ei enää pärjää?
Kyllähän isoimmat mainostoimistot ovat selvästi menossa tähän suuntaan ja tekemistä varmasti riittää.
Mutta kyllä pienemmilläkin toimijoille on tilaa: nichetoimistoille ja tehokkaille verkottujille. Kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä itse.
"Se, mitä markkinointitoimistot voisivat oikeasti tuoda tuotekehitysprosessiin mukaan on kuluttaja ja kuluttajakäyttäytyminen."
Ja siinä on paikka, jossa nykyisten mainos- ja mediatoimistojen yhteistyö todella punnitaan!
Kirjoittanut: Pirkka | 4.12.2006 klo 13.23
"Toisaalta kyllä se markkinointikin roolinsa löytää kunhan verkossa alkaa neljän ruuhka."
Markkinointitoimiston tulisi tilanteessa tehdä yhteistyötä muotoilutoimistojen kanssa. Monessa muotoilutoimistossa on jo markkinointihenkilöstöä jotka toimivat jokaitsessa tuotekehitysvaiheessa. Muotoilija hallitsee toiminnan insinöörien markkinointihenkilöiden sekä on käyttäjän asemassa. Muotoilijan palveluita voi käyttää niin fyysisten-, sähköisten-, tai palvelutuotteiden kehityksessä.
Muotoilijalla on on tietoa trendeistä, materiaaleista, tekniikoista ja liäksi hän pystyy visualisoimaan tuotetta tai konseptia siitä paremmin kuin kukaan muu.
Konsepti tuotteesta tai palvelusta on visio jonka esittämiseen tarvitaan visuaalista ja sanallista materiaalia. Jotta konseptista tulisi hyvä tuote tarvitaan oikeaa tutkimustietoa markkinoista. Lisäksi tuote vaikuttaa brändiin, minkä takia koko projektia tulisi johtaa muotoilujohtaja joka on valveutunut asiantuntija. Yleensä yrityksen johtoryhmästä.
Monesti mennään heti metsään jos tuotekehitykseen mennään tekniikka edellä. Kun tekniikka on valmis heitetään "the" leiska ja sen pohjalta toivotaan parasta.
Tuotteita tulisi tehdä käyttäjä edellä.
Kirjoittanut: Matti Kokkonen | 25.1.2007 klo 14.35