Kuten edellisessä merkinnässä kerroin, lupasin kirjoittaa töihin lyhyen esittelyn blogeista. Tässä juttu on. Tavoitteena on antaa yleiskuvaa blogeista ja blogaamisesta, sekä mihin kaikkeen ne voivat vaikuttaa.
Juttu on tietenkin vain pintaraapaisu asiaan, mutta jostain sitä pitää aloittaa. Sitä paitsi, en yritäkään väittää, että olisin blogien suurasiantuntija. Asia vain kiinnostaa. :-)
- - -
Viime viikolla Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi näkevänsä blogit merkittävänä osaksi yhtiön tulevaisuuden mediapalettia. Pentikäisen kiinnostus on enemmän kuin ymmärrettävää, sillä parhaimmillaan blogit toimivat nopeammin ja ketterämmin kuin perinteiset mediat: Saimmehan me suomalaiset lukea tiedot Aasian tsunamikatastrofissa kadonneista ja löytyneistä Hesaria nopeammin Sukellus.fi:n blogista. Mutta mitä blogit oikein ovat? Internetajan uusi kupla vai ensimmäinen internetin omista erityispiirteistä kasvanut julkaisumuoto?
Kotimaista Myrsky.net-blogia ylläpitävä Janne Jääskeläinen on määritellyt blogin seuraavasti: "Blogi on päiväkirjamainen tai muutoin kronologisessa järjestyksessä julkaistu sivusto, jossa merkinnät ovat omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa muuten kiinnostavia aiheita. Blogi poikkeaa tavallisesta "kotisivusta" siinä, että sisältö päivittyy koko ajan, usein nopeallakin tempolla. Asiat ilmaistaan sellaisena kuin kirjoittaja itse ne kokee."
Jääskeläisen selkeä määritelmä tuo esille hyvin ne piirteet, jotka erottavat blogit perinteisistä verkkomedioista. Blogissa uusimmat jutut ovat aina ensimmäisenä sivulla, riippumatta siitä, onko uusin juttu tärkein vai ei. Blogit ovat myös selkeästi asenteellisia: kirjoittaja kertoo suoraan mitä mieltä on asioista. Blogissa voi ja lähestulkoon pitääkin piikitellä, pohdiskella ja provosoida täysin vapaasti. Siinä missä perinteisempi journalismi pyrkii objektiivisuuteen, blogi tuo esille enemmän kirjoittajan persoonaa ja asennetta. Tämän eron voi havaita hyvin selvästi esimerkiksi Guardianin blogisivustolla, jossa lehden toimittajat blogaavat sellaisella asenteella ja näkökulmalla, jota normaaliin uutiseen ei voi laittaa.
Yksi blogien merkittävästä piirteestä on se, että ne viittaavat usein toisiin blogeihin, verkosta löytyviin keskusteluihin tai muuhun mielenkiintoiseen verkkosisältöön. Kun esimerkiksi uusi tekninen tuote päätyy suositulle Gizmodon sivuille, se leviää sieltä eteenpäin toisiin blogeihin. Nämä blogien väliset ristiinviittaukset rakentavat verkoston, jossa tieto liikkuu nopeasti ihmiseltä toiselle. Mielenkiintoiset, tärkeät ja hauskat kuvat, tarinat tai filminpätkät kiertävät nopeasti ympäri maailman. Blogit joko lyttäävät tai ylistävät niin uudet tuotteet kuin elokuvatkin jo ennen kuin niistä ehditään kertoa perinteisimmissä medioissa.
Suurin osa blogeista on yksityisten ihmisten ylläpitämiä, mutta yhä useammin blogeja löytyy niin yritysten kuin tutkijoidenkin verkkopalveluista. Esimerkiksi Google on käynnistänyt oman bloginsa, jossa Googlen työntekijät voivat viestiä yrityksen asioista paljon perinteistä yritysviestintää vapaamuotoisemmin. Blogi voi avata uusia näkökulmia yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin, henkilöihin lukujen takana. Kansainvälisessä toimitusjohtajablogaajien ryhmässä ei suomalaisia vielä näy, ryhtyisiköhän vaikka Sanomien Pentikäinen ensimmäiseksi?
Myös mediat blogaavat. Brittiläinen laatulehti Guardian aloitti oman nettibloginsa jo vuonna 2001. Ranskalainen Le Monde kutsui blogaajiksi toimituksen ulkopuolisia ihmisiä, jotka kommentoivat ajankohtaisia asioita, usein jopa Le Mondessa uutisoituja. Blogi laajentaa näin uutisten näkökulmaa: julkaistu uutinen ei olekaan lopullinen totuus, vaan ainoastaan yksi näkökulma uutisoitavaan asiaan.
Medioille kyse on myös paljon suuremmista asioista. Nopeasti julkaistavat blogit voittavat yhä useammin perinteiset mediat nopeudellaan. Internet avaa medialukutaitoiselle ihmiselle aivan uuden näkökulman uutisoitaviin asioihin, mutta tämänkin media voisi kääntää hyödykseen. Kansalaisjournalismin uranuurtaja Dan Gillmore kannustaa kirjassaan We the media muitakin journalisteja myöntämään, että heidän lukijansa tietävät yhteensä aina paljon enemmän kuin he. Jos mediat ottaisivat lukijansa, kuulijansa ja katselijansa yhä tärkeämmäksi osaksi uutisprosessiaan, uutisistakin tulisi uskottavampia ja parempia, Gillmore uskoo. Blogit voivat olla yksi väline matkalla kohti tätä maalia.
Blogi on siis julkaisumuoto, jota hyödyntävät niin yksityiset, yritykset kuin mediatkin, mutta vasta Bloggerin ja Soneran Omasaitin kaltaiset julkaisupalvelut ovat vapauttaneet ihmiset julkaisemaan verkossa. Blogien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, kun blogaajan ei ole enää tarvinnut koodata blogiaan itse html-kielellä. Blogien julkaisupalvelut mahdollistavat omien mielipiteidesi nopean ja helpon julkaisun ulos bittiavaruuteen. Vasta nämä julkaisupalvelut ovat tehneet verkosta aidosti kaksisuuntaisen median: kenellä tahansa voi olla nyt oma media.
Parhaimmillaan blogit toimivat myös erinomaisena tapana luovia verkon suuren tietomäärän keskellä. Siinä missä useimmat suomalaiset blogit ovat perinteisiä verkkopäiväkirjoja, maailmalla blogit keskittyvät useammin tietyn aihealueen ympärille. Ruohonjuurijournalismi, uudet kännykät, kutominen, internetmarkkinointi - lähes kaikesta on jo oma blogi. Poimi itseäsi kiinnostava aihe ja etsi sitä käsittelevä blogi vaikka Blogwisesta. Parhaimmat blogit tarjoavat mielenkiintoisesti jäsennellyn ja, kiitos ristiinviitausten, aina ajankohtaisen näkökulman itseäsi kiinnostavaan asiaan.
Vaikka yksittäinen blogi saavuttaakin vielä selvästi isoja verkkomedioita pienemmän lukijamäärän, blogien kokonainen verkosto yltää jo ympäri maapallon. Blogaajat ovat verkkomaailman edelläkävijöitä, jotka päättävät esimerkiksi sen, mikä mainos on tarpeeksi hauska, jotta sitä tulisi lähettää eteenpäin tai mikä kampanja on niin falski, ettei siitä voi vaieta. Viestintä- ja markkinointiammattilaisille tämä on suuri haaste, sillä yhä useammin kuluttajat synnyttävät puheenaiheet, eivät yritykset ja perinteinen media.
Viimeisimmät kommentit